Metroliikenne alkoi Helsingissä vuonna 1982. Espoon valtuusto teki oman metropäätöksensä viime syksynä, melkein 25 vuotta myöhemmin. Lopullinen päätös syntyi suhteellisen ja ehkä yllättävänkin kivuttomasti, mutta sen eteen tehtiin paljon pohjatyötä. Metron perusteellinen hankesuunnittelu on nyt käynnistymässä konsulttityönä. Hankesuunnittelu on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2007 aikana. Tavoitteena on metron rakentamisen aloitus vuosien 2009-2010 vaihteessa. Hankesuunnitelmassa määritellään metron linjaus ja sijoitetaan asemat kaupunkirakenteeseen. Asemien toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen suunnittelu on hankesuunnittelun suurimpia haasteita. Asemat, niiden sisäänkäynnit ja liityntäliikenteen eri muotojen tarvitsemat järjestelyt on sovitettava olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Asemien on oltava viihtyisiä, toimivia, turvallisia ja omaleimaisia alueensa liikenteen solmukohtia ja palvelukeskuksia. Metroasema voi olla paitsi nopea läpikulkupaikka myös viihtyisä palvelukeskus niille, jotka haluavat nauttia siellä rauhassa kupin kahvia, tehdä ostoksia tai muuten viettää aikaa. Liikennejärjestelyjen tavoitteena tulee olla toimivuus, turvallisuus ja esteettömyys. Jokaiselle metroasemalle tulee järjestää toimivat ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet. Metroaseman liityntäliikenteelle tulee järjestää sujuvat yhteydet. Taksiasemalle, saattoliikenteelle, liityntäpysäköinnille ja invalidipaikoille tulee osoittaa helposti saavutettavat sijainnit. Helsingin metrosta löytyy esimerkkejä hyvistä ja huonoista asemaratkaisuista. Espoon suunnasta Ruoholahteen tultaessa vaihtaisi moni kulkija mielellään bussista metroon. Liityntäjärjestely ei kuitenkaan tähän houkuttele. Bussista laskeutuja tipautetaan bussipysäkille, josta joutuu kävelemään pitkän matkan, ylittämään vilkasliikenteisen kadun ja laskeutumaan syvää kuilua metrolaiturille. Metroaseman palvelut rajoittuvat nuhruiseen R-kioskiin. Toisin on esimerkiksi Kampin tai Kaisaniemen asemilla, joilla siirtyminen tapahtuu sisätiloissa väljiä, hyvin valaistuja kulkuväyliä pitkin ja asemilta löytyy monenmoista palvelua niille jotka haluavat siellä hetkisen viivähtää. Metron käyttömukavuus, turvallisuus ja houkuttelevuus ratkaistaan pitkälti suunnittelijoiden pöydillä. Suuret ratkaisut tehdään suunnittelun alkuvaiheessa. Silloin tehdään myös mahdolliset virheet, joiden korjaaminen on myöhemmin vaikeata ja kallista. Siksi meidän on syytä edellyttää ja valvoa, että suunnitteluun panostetaan riittävästi ja siihen valitut tekijät ovat parhaita mitä Suomesta ja maailmalta on löydettävissä. Pekka Vaara kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja