Jäteveden puhdistamohankkeeseen pitää saada parempia ratkaisuja Kaupunginhallitus teki syksyllä 2006 Espoon jätevesihuollon pitkän tähtäyksen kehittämislinjauksen ja päätyi kalliopuhdistamoon. Linjauksessa tarkasteltiin nykyisen Suomenojan puhdistamon jatkoa ja kalliopuhdistamoa. Tavoitteeksi asetettiin löytää paras ratkaisu Espoon ja ympäristökuntien jätevesien puhdistamiseen. Lähtökohta on sinänsä kannatettava, jätevedet pitää puhdistaa nykyistä tehokkaammin. Kehittämissuunnitelmassa Suomenojan jatko todettiin heti alkuunsa epärealistiseksi vetoamalla mm käytön aikaisiin hankaluuksiin.  Esitettiin kaksi vaihtoehtoa, joista toinen kuvattiin epärealistiseksi ja sanottiin että valitkaa näistä. Kalliopuhdistamo todettiin myös ”todellisista vaihtoehdoista” edullisimmaksi.  Kalliopuhdistamon kustannuksista oli vähennetty 22 miljoonaa euroa, joka oletettiin saatavan Suomenojan vapautuessa asuntorakentamiseen. Kaikki jotka ovat käyneet Suomenojan puhdistamon alueella voivat todeta sen käyvän todella huonosti asuntorakentamiseen – ainakaan korkealuokkaiseen. Vaikka puhdistamo purettaisiin, jää alueelle Fortumin voimala laajennettuna toisella yksiköllä 2009. Ja mitkä ovat maaperän puhdistuksen kustannukset.  Eli nyt oltaisiin muuttamassa kalliopuhdistamolla virkistysaluetta teollisuusalueeksi ja kovin puhdistuskustannuksin teollisuusaluetta osittain asuntoalueeksi.   Espoon Veden esittämät vaihtoehdot pohjautuvat konsulttityönä tehtyyn kehittämissuunnitelmaan.  Konsulttityö on tapana tehdä tilaajan toimeksiannosta ja näyttääkin siltä, että ammattilaiset eivät ole pystyneet etsimään ratkaisuja kovin avarakatseisesti. Espoon Vesi liikelaitoksena esittää sille parhaita ratkaisuja liiketaloudellisista lähtökohdista. Tämä näkyy selvästi kaupunginhallitukselle tehdystä esityksestä, jossa asiaa tarkastellaan lähes yksinomaan taloudellisin perustein. Olisin odottanut, että kaupunginhallitus ottaa kantaa myös muihin tekijöihin kuten vaikutukset asumisympäristöön, ihmisiin, luontoon. Mielestäni linjaus on enemmän päätös valmistella yhden teollisuuslaitoksen korvausinvestointia kuin pitkän tähtäyksen linjaus. Arvostelen hankkeen valmistelua myös siksi, että Espoon Vesi toimii sekä asiantuntijana että liiketaloudellisen hyödyn saajana mikä ei voi olla näkymättä tavassa jolla asiat esitetään. Minimointi suunnittelun lähtökohdaksi Tähän mennessä jätevesien hoitoa on lähestytty maksimoinnin kautta. On etsitty uutta sijoituspaikkaa jätevedenpuhdistamolle, joka mahdollistaisi mahdollisimman laajamittaisen, keskitetyn jätevesien käsittelyn niin Espoon omille kuin useiden naapurikuntienkin jätevesille, sekä laitoksen mahdollisimman suuren laajennusvaran tulevaisuudessa.  Ämmässuon kaatopaikkakeskustelukin osoittaa että maksimoinnin tielle lähteminen on riskialtista - siltä tieltä on vaikeaa enää palata takaisin pienempiin, hajautettuihin vaihtoehtoihin. Ehdotankin että suunnittelussa mukana olevat lautakunnat ja asiasta päättävät poliitikot ottaisivat asiaan uuden lähestymiskannan - minimoinnin. Tällöin suunnittelun lähtökohdaksi otettaisiin se, kuinka pienellä puhdistamolla Espoo (ja Kauniainen) pärjäisivät nyt ja tulevaisuudessa. Tämä on joidenkin arvioiden mukaan myös ekologisesti kestävämpi ja vähemmän riskialtis vaihtoehto. Keskittyminen Espoon omiin jätevesiin On odotettavissa että Etelä-Suomen kuntien väestö kasvaa entisestään. Näin ollen tuntuu kohtuuttomalta, että Espoo joutuisi vastaanottamaan jatkossakin yhä kasvavan jätevesimäärän oman kaupungin ulkopuolelta. Puhdistuksen jälkeenkin mereen pumpattava vesi tulee rasittamaan suhteettomasti juuri Espoon edustan vesiä. Ehdotankin että aktiivisesti tutkittaisiin hajauttamisen mahdollisuutta.  Kun Espoon länsipuolella olevia kuntia yhdistyy Raaseporin kaupungiksi, on todennäköistä että sinne tarvitaan omaa jätevedenkäsittelyä. Näin Espoo voisi avata keskustelun, josko Espoon läntiset naapurikunnat voisivat sovittavalla aikataululla irrottautua Espoon puhdistamosta ja liittyä länteen sijoitettaviin ratkaisuihin. Vastaavasti voisi aktiivisesti tutkia mahdollisuutta, että osa nyt Espooseen idästä/pohjoisesta tulevista/suunnitelluista jätevesistä menisi Viikkiin, jota parhaillaan laajennetaan. Näin Espoo voisi keskittyä omien (ja Kauniaisten) jätevesien hoitamiseen paljon suunniteltua pienemmässä jätevedenpuhdistamossa. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen ottaminen mukaan YVA:aan Ympäristövaikutusten arviointiin pitää ottaa mukaan myös muita vaihtoehtoja. Näistä esimerkkeinä voi mainita mm. Suomenojan nykyisen puhdistamon laajentamisen joko maan päällä katettuna, tai maan alla, kallioon louhittuna. Kalliopuhdistamon louhiminen meren pinnan alapuolelle ei voi olla ongelma teknisesti, taloudellisesti tai ympäristön kannalta tarkasteltuna. Suomessa on huipputason asiantuntemus kalliorakentamisessa, maailmalla on useita vastaavia laitoksia ja sitä paitsi pumppaustarve olisi pienempi kuin kauempana oleviin kalliopuhdistamoihin. Juhani Kytön ehdottama sijoituspaikka  Länsiväylän eteläpuolisella liikennemelualueella on myös tutkimisen arvoinen. Kaavoitus säilytettävä avoimena eri vaihtoehdoille Yleiskaava on ollut vuosikausia auki. Olen hieman ihmetellyt, miksi juuri nyt sen loppuunsaamista on alettu kiirehtiä. Toivonkin että ensin käytäisiin yllämainittu avoin ideointi muistakin vaihtoehdoista kuin megaluokan kalliopuhdistamosta sekä uudetkin vaihtoehdot kattava YVA läpi , ennen kuin suljetaan mitään aluetta pois laskuista. Paras olisi valita ratkaisu, joka täyttää~jäteveden puhdistamolle asetetut tekniset, -taloudelliset-~ ja ympäristökriteerit sekä säästää Suur-Espoonlahden asukkaiden nykyiset virkistysalueet asukkaille. Seppo Aalto