Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Eu:n perustuslaki.....

Seuraavassa muutamia ensikommentteja EU:n

perustuslakia valmistelevan konventin

puheenjohtajiston eilen valmistamaan

esitykseen EU:n perustuslaiksi. Asia tulee ensi

perjantaina konventin käsittelyyn.

Terv. Esko Seppänen

Presidium, samoin kuin koko konventtikin, on

kansanvallan näkökulmasta epäedustava.

Puheenjohtajistossa ei ole ollut lainkaan esimerkiksi

Suomen edustajaa. Sen sijaan kaikilla suurilla mailla

on ollut edustajansa, ja he ovat laatineet suuria

maita suosivan esityksen.

Päätöksenteossa siirrytään yleisesti määräenemmistöön.

Se merkitsee, että jäsenmaat menettävät

veto-oikeutensa itselleen elintärkeissä asioissa.

Veto-oikeus jää kuitenkin isoille maille, jotka

toimivat yhdessä. Kun se on mailla, joissa on yhteensä

40 % EU:n asukkaista, tämä merkitsee sitä, että kolme

suurinta maata voivat yhdessä estää minkä tahansa

päätöksen synnyn vastoin 22 muun jäsenmaan kantaa.

Institutionaalisia artikloja ei ole lainkaan muutettu

siitä, missä muodossa ne on jo esitelty julkisuudessa.

Sen mukaan EU:lle on tulossa neuvoston puheenjohtaja,

jota eräillä kielillä kutsutaan presidentiksi, ja oman

ulkopolitiikan ulkoministeri. Komissioon tulee 15

komissaaria, eivätkä kaikki jäsenmaat saa näin ollen

edustajaansa komission jäseneksi. Ne maat, jotka

saavat, eivät voi itse valita komissaariaan.

Europarlamentin jäsenlukua supistetaan pienten maiden

tappioksi.

EU:n perustuslain sanotaan edelleen olevan ylempi kuin

kansallinen lainsäädäntö. Tekstiin otetaan maininta

EU:n tuomioistuimesta, josta tulee eräänlainen

perustuslakituomioistuin. Se lisää EU-lakien

ylikansallista luonnetta. EU:n liittovaltioluonnetta

lisää kaikkinainen lainsäädäntömenettelyjen

yhteisöllistäminen eli ylikansallistaminen.

Tärkein muutos, jolla halutaan vaikuttaa yleisiin

mielikuviin, on se, että sana “liittovaltio” on

poistettu ensimmäisestä artiklasta. Se on korvattu

“yhteisömetodilla” ja “yhä läheisemmällä liitolla”.

Muutos on kosmeettinen, koska se ei vaikuta

perustuslakiluonnoksen muuhun sisältöön. Itse asiassa

yhteisömetodi on nimenmaan liittovaltiometodi, jolla

luodaan uutta vahvaa keskusvaltaa vahvan komission

nimikkeellä.

Yhteisömetodista poiketaan, kun yhteinen ulko-,

turvallisuus- ja puolustuspolitiikka esitetään

säilytettäväksi jäsenmaiden toimivallassa. Siinä

yleinen päätöksentekometodi on yksimielisyys - johon

säädetään kyllä poikkeuksia. Niistä merkittävin on se,

että yksimielisyydestä luovutaan, jos jokin esitys on

EU:n ulkoministerin ja komission yhteinen aloite.

Suomen näkökulmasta ongelmallisimman asian muodostavat

perustuslakiin liitettävät julistukset, joiden

sanamuoto päätetään vasta hallitusten välisessä

konferenssissa. On vaara, että EU:n Nato-maat ottavat

tällaisella julistuksella EU:n perustuslain yhteyteen

ns. keskinäisen puolustuksen klausuulin. Se tekisi

EU:sta sotilasliiton. Jos Suomi menee mukaan

sellaiseen julistukseen, Suomi liittoutuu. Se on myös

Suomen tie Natoon.

Suomen pitäisi myötäillä omaa kansalaismielipidettämme

ja pitää Suomi liittoutumattomana maana myös

liittovaltioitavassa EU:ssa. Uusi perustuslaki

säilyttää sen mahdollisuuden. On toimittava toisin

kuin johtavat SDP:n EU-toimitsijat (Lipponen,

Liikanen) neuvovat hallitusvallan ulkopuolelta Suomea

tekemään.

Kaiken kaikkiaan muutokset ovat niin suuria, että

perustuslain hyväksymisestä olisi järjestettävä

kansanäänestys. Kun se EU, johon liityttiin

kansaäänestyksellä. lakkaa olemasta olemassa uuden

perustuslain myötä, sitä liittovaltiollisempaan uuteen

EU:hun liittymiselle ei saada legitimiteettiä ilman

uutta kansanäänestystä.

Toivoisin kannanottoja kysmykseen, kansanäänestys vai ei.