Kampanjoinnin kalleus on ongelma, ehdokkaiden vaaliraha ei !
Juuri käytyjen eduskuntavaalien yhteydessä valittujen edustajien ja varaedustajien piti tehdä vaaliviranomaisille selvitys vaalikampanjansa kuluista ja rahoituksesta. Kuten oli ennakoitavissa, raporteista syntyi varsinainen kuhina ja päivittely: Kuka on käyttänyt euroja minkä verran ja ennen kaikkea mistä rahaa on saatu?
Ja kun lahjoittajien nimiä ei aina näy, ollaan sitten pettyneitä ja hurskastellaan liian väljistä ilmoituksista. Varsinainen pääongelma eli kampanjoiden kalleus kaikkine seurauksineen jäi vähemmälle huomiolle.
Meidän vaalijärjestelmämme itsessään aiheuttaa huomattavia kustannuksia. Politiikan voimakas henkilöityminen vahvistaa tätä kehitystä ja kasvattaa rahan tarvetta. Edustajien rahoitusselvitysten suurin ansio on siinä, että nyt jokainen näkee, miten kallista vaalityö on. Se on niin kallista, että sen takia jo nyt monet pätevät, osaavat ja kyvykkäät henkilöt eivät suostu ehdokkaiksi, kun eivät voi ottaa niskoilleen suurta taloudellista taakkaa esim. lainan muodossa tai eivät kykene muuten rahoitusta järjestämään. Erityisesti nuoret sekä aloittelevat ehdokkaat kärsivät tilanteesta. Tämä ongelma on tuttu kaikissa puolueissa. Ei ole liioittelua väittää, että vaalikampanjan kalleus kaventaa demokratiaa.
Nykyisen suuntauksen muuttamiseksi on joskus esitetty ns. pitkien listojen käyttöönottoa, jolloin henkilömainonnan tarve vähenee ratkaisevasti. Esitykselle ei ole riittänyt kannatusta. Myöskään joissain maissa käytössä oleva menokatto ei ole saanut Suomessa tukea. Mutta miten kustannuskehitystä voitaisiin hillitä, jos sitä tosissaan halutaan?
Yksi mahdollisuus olisi muuttaa vaalituen sääntöjä. Tuen antaminen olisi edelleen laillista ja hyväksyttyä toimintaa, mutta lailla voitaisiin säätää, että vaalitukea saisivat ottaa vastaan vain selvästi määritellyt vastaanottajat. Sellaisia voisivat olla esim. rekisteröityjen puolueiden piirijärjestöt. Saamansa tuen ne ohjaisivat edelleen ehdokkaiden vaalityöhön. Tämän käytännön etuna olisi, että jo nykyisin puoluetukea saavien puolueiden piirijärjestöt ovat viranomaisten valvonnassa, niiden tilinpäätösaineistot ovat julkisia asiakirjoja, tilintarkastustoimi on asiallisesti järjestetty, ja myös jäsenkontrolli toimii. Mitään uusia valvontasysteemejä ei tarvitsisi rakentaa, mutta raha kulkisi kontrolloidusti, ja näin vaalirahoituskin tulisi nykyistä julkisemmaksi ja avoimemmaksi. Samalla ehdokkaisiin
kohdistuvat kyttäys tulisi tarpeettomaksi.
Lisätietoja: Puoluesihteeri Aulis Ruuth, puh. 050 – 570 40 65.
Aulis Ruuth - 2.6.2003
|