Tiede ja uskonto ´ Helsingin Sanomissa on keskusteltu uskon, uskonnon ja evoluutioteorian suhteista. Uskonolla on kuitenkin vain tarkoitettu kristinuskoa ja sen ongelmallista suhdetta evoluutioteoriaan. Tällöin unohdetaan, että osa maailman valtauskonnoista, kuten hindulaisuus ja buddhalaisuus, perustuvat evoluutioteoriaan: kaiken pysymättömyyteen ja jatkuvaan muutokseen, kehitykseen. Buddhismin käsitys maailman synnystä ja kehityksestä vastaa tieteen käsitystä. Buddhalaisuus ja tiede lähtevät siitä, että maailma on rakentunut samoista rakenneosista - kaikki on yhtä. Myös monet fysiikan teoriat sopivat pari tuhatta vuotta vanhempaan buddhalaiseen oppiin. Buddhalaisuuden voi nähdä myös henkisenä kasvatusoppina matkalla sisäiseen henkiseen rauhaan ja tasapainoon. Jokaisella on oma tiensä. Opettaja opastaa tällä tiellä, mutta varsinaisen kehitystyön tekee ihminen itse. Tämähän on nykyajan psykoterapiankin lähtökohta. Toisaalta kun buddhismi on oppi ihmisestä, se ei ota kantaa uskontona yhteiskunnallisiin asioihin, joiden vuoksi kristityt ja muslimit  törmäävät ongelmiin (tasa-arvo, homous, naispappeus, selibaatti, pyhä sota). Yhteiskunta muuttuu nopeammin kuin ihminen. Uskonto voi olla osa evoluutiota. Useilla tieteellisesti pätevillä tutkimuksilla on todettu, että mietiskelyllä on fysiologisia vaikutuksia aivoihin. Munkkihan on rauhallinen, tasapainossa itsensä ja ympäristönsä kanssa.  Hän ei ole tunteidensa ja halujensa heiteltävänä. Tiede tutkii luonnon järjestystä. Buddhismi on osa luonnon järjestystä. Perusolettamukset ovat samat kaiken synnystä, ykseydestä ja jatkuvasta muutoksesta. Tieteellisiä johtopäätöksiä tapahtuneista asioista ei voi uskolla kumota. Toisaalta moni sata vuotta sitten tieteen mielestä yliluonnollinen ja siksi kielletty asia on nykyään aivan luonnollista.  Ihmisen säteilemälle energialle ja ympäröiville auroille naurettiin vain muutama vuosikymmen sitten, kunnes ne pystyttiin mittamaan. Energiakeskukset eli  chakrat on tunnettu Intiassa jo vuosituhansia. Juhani Hakala