Tervehdys Juhani, Tommi, +Mikko++ ja monet muut...
Jukka lähetti minulle sähköpostin liitetiedostona koosteen alla olevasta
keskustelusta, koska ajattelin sen minua kiinnostavan, eikä siinä erehtynyt!
Olin kansalaisverkossa aiemmin, mutta muutin vuoden alussa pois Suomesta
eikä kannettavani ole verkossa. Minun on fyysisesti vaihdettava paikkaa
voidakseni pikaisesti hakea sähköpostini ja lähettää samalla itse
kirjoittamani, jotka ovat kerääntyneet Outboxiin. Mahdollisuuteni ovat siis
hieman rajalliset, mutta Jukka ystävällisesti järjesti niin, että voin
vastata sähköpostilla...
Minulla on se etu, että olen voinut nyt lukaista läpi koko keskustelun, joka
pääosin on käyty Juhanin ja Tommin välillä ja viimeisissä viesteissä ollaan
jo konsensuksessa.
Minä nyt vastailen vähän sinne sun tänne ja olen poistanut pätkiä
teksteistä, jottei viestistä tule kohtuuttoman pitkä, mitä se joka
tapauksessa on. Suonette anteeksi monisanaisuuteni ja loppuun astihan ei ole
pakko lukea, jos ei jaksa tai halua. Jokainen on vapaa valitsemaan.
Suosittelen tekstieni lukemista hymy suupielessä ryppyotsaisuuden sijaan,
sillä itseni tuntien saatan välillä olla sarkastinen ja piikikäs
tiedostamattamani. Välillä tietysti ihan vapaasta tahdostani >:-D
Selkeyden takia olen joka viestin alkuun jättänyt kirjoittajan nimen ja
päivämäärän. Lisäksi olen merkinnyt kaikki Juhanin tekstit yhdellä >
-merkillä ja Tommin tekstit kahdella. En tiedä miten tämä systeemi siirtyy
FirstClassiin, mutta minua se helpottaa meiliohjelmassa.
Ja koska ette voi lukea profiiliani First Classissa (en minäkään teidän)
niin kerron kuitenkin, että olen 40 kymppinen, jumaluusopissa akateemisen
loppututkinnon suorittanut noviisi. Niin ja sukunimi on Talvitie, koska se
ei näy allekirjoituksessani.
----------------------------------
From: Juhani Hakala
sunnuntai 17. maaliskuu 2002 19:27:12
> Espoon seurakunnilla oli ongelma. Mihin osakkeisiin sijoittaa kirkollisveron
> tuotto? ... Tietävätköhän kirkollisveron maksaneet, että heidän ropoillaan
> harkittiin spekulatiivista sijoitustoimintaa. Onko tärkeintä omistaa metsää,
> vai auttaa kärsiviä? ... Olemme "pieni valittu Nokian kansa".
>
Espoon Seurakunta yhtymä on Suomen ehdottomasti rikkain, joka vauraudellaan
auttaa monia pieniä seurakuntia ja lahjoittaa suhteellisen avokätisesti
katastrofiapua yms. Pieni esimerkki vuodelta 1998 jolloin hurrikaani
pyyhkäisi Nigaraquan melkein pois kartalta. Oltiin marraskuussa, lähes
tilivuoden lopussa, ja yhtymältä irtosi vielä puolimiljoonaa markaa. Se ei
tietysti ole kummoinen summa, mutta ei häpeä Suomen valtion kehitysavun
rinnalla.
Ongelma seurakuntien sijoitustoiminnassa on nimenomaan sijoittaa, niin ettei
se ole spekulatiivista, vaan eettisesti oikealla pohjalla ja tukee kestävää
kehitystä. Metsä kasvaa ja sen tuotoilla voi vielä seuraavakin sukupolvi
auttaa kärsiviä.
Onnistunut vertaus valittuun kansaan. Siihen sisältyy sekä Nokia että Nokia
;-)
> Sanotaan, että Suomessa on uskonnon vapaus. Silti muslimiyrittäjä maksaa
> yhteisöveroa kirkolle. Yhteisövero sinänsähän ei liity uskontoon, vaan on yksi
> tapaa rahoittaa valtionkirkkoa ja sen sijoitustoimintaa.
>
Oikaisen tässä pienen käsitevirheen. Suomessa ei ole valtionkirkkoa.
Suomessa on kaksi kansankirkkoa (ortodoksinen ja ev. luterilainen), joilla
on yhtäläinen verotusoikeus. Muslimiyrittäjä ei maksa yhteisöveroa kirkolle.
Hän maksaa yhteisöveroa valtiolle, josta *valtio* on korvamerkinnyt osan
kirkoille. Lisäksi tämä korvamerkitty osuus on vuosittain laskussa tällä
hetkellä se lienee pari prosenttia.
Kirkko on Suomessa huomattava työnantaja... tämä työnantaja on maksanut
vuosikausia n. 2,5% suurempia sotu maksuja työntekijöistään, kuin muut
työnantajat! Ihmeellistä tulonsiirtoa. Tästäkin ollaan pääsemässä eroon ja
kirkko on pääsemässä samaan kastiin muiden työnantajien kanssa.
> Kirkon hautausmonopoli on loukkaus ihmisyyttä kohtaan. Monet kirkosta esim.
> naispappeuskysymyksen vuoksi eronneet vastustavat kirkon maallistumista, mutta
> voivat olla erittäin hartaita kristittyjä. Kirkko kuitenkin vie arvon heidän
> kuolemaltaan hautausmonopolillaan. Monet näistä ihmisistä pääsevät taatusti
> taivaaseen, koska uskovat ihmisten tasa-arvoisuuteen Jumalan edessä.
>
Ev. lut. kirkolla ei ole Suomessa hautausmolopolia. Valtio, kaupungit,
kunnat ja yhteisöt voivat perustaa omia hautausmaitaan. Kauniainen taitaa
edelleenkin olla ainut kaupunki Suomessa, jolla on oma hautausmaa. Ev. lut.
kirkko on, valtion kanssa käymissään neuvotteluissa erilaisista
tulonsiirroista ja niitä vastaan tarjotuista palveluista, aivan vimmatusti
pyrkinyt eroon tästä *velvoitteesta*, joka on taloudellisesti raskas.
Valtionkin virkamiehet tietävät tämän eivätkä suostu mihinkään
vaihtokauppaan, sillä valtio olisi häviävä osapuoli.
Edustaako naispappeus kirkon maallistumista?? Jos kirkosta eronnut harras
kristitty tulee haudatuksi kristilliseen hautausmaahan, ei kai se vie arvoa
heidän kuolemaltaan? Kysymys on minusta paljon ongelmallisempi muslimien,
hindujen ym. uskontojen edustajilla. Juutalaisilla on oma kulmansa Hietsussa
ja muslimiyhteisö on ainakin puuhastellut oman hautausmaan perustamista. Maa
on Suomessa kallista ja hautausmaata ei voi perustaa mihin tahansa.
> Minun Jeesukseni on vaatimaton Jumala. Hänellä on aivan hyvä itsetunto, eikä
> hän halua prameita kirkkorakennuksia. Kirkot ovat ihmistä varten ja kauniita
> rakennuksia sinänsä, mutta minun Jeesukseni haluaisi, että niilläkin rahoilla
> autettaisiin kärsiviä.
>
Kristus ei tarvitse komeita kirkkorakennuksiamme. Ihminen on rakentanut
kirkkonsa ylistääkseen Jumalaa - ja pitääkseen kansan syvät rivit herran
kurissa ja nuhteessa. Kirkkorakennukset ovat Jumalan kansan
kokoontumispaikkoja, joissa sanaa luetaan, saarnataan ja kuunnellaan, joissa
sakramentit jaetaan meille pelastukseksi. Monissa komeissa rakennuksissa on
rukoiltu vuosisatoja, joskus ehkä tavalla joka meille tänäpäivänä näyttää
kristinuskolle vieraalta.
Kirkot ovat totisesti ihmistä varten, ja Jumala tuli maailmaan Kristuksessa
ihmistä varten. Kristus osasi nöyrästi vastaanottaa myös hänelle osoitetun
rakkauden, opetuslasten napisistessa että niilläkin *rahoilla* olisi voitu
auttaa köyhiä (Matt. 26). Kristus, joka näkee sydämeen, näki rakkauden, kun
hänen seuraajansa näkivät vain rahan haaskauksen. He saivat Herralta
suihkun, "haaskaaja" siunauksen.
Olen varma, että monet kirkkojen rakentajat ovat jaksaneet kantaa päivän
työtaakkansa vain sulasta rakkaudesta Kristukseen. Vaikka rakkaus
Kristukseen ei kenties aina ole ollut valtaa pitävien (tai pohojalaaste)
ainut motiivi komeisiin kirkkorakennuksiin. Kristus näkee kirkkojemme
kivissä ja hirsissä raukkauden ja kyyneleet, jotka niihin on rakennettaessa
ja senkin jälkeen vuodatettu. Katsokaamme Kristuksen silmin ja rakastakaamme
sen sijaan, että syyttelemme toinen toisiamme rakkaudettomuudesta.
"Herra kääntyi ja katsoi Pietariin..." Luuk. 22:61
> Hindulaisuudessa ja buddismissa papit eivät ole monopolisoineet
> välittäjätehtävää rukoilijan ja Jumalan välillä ...
>
Tämän ymmärtää niin, että oletat kristinuskossa papin olevan jonkinlainen
välittäjä Jumalan ja rukoilijan välillä. Tämä on kuitenkin täysin vieras
käsitys kristinuskolle. Kuten jo Mikkokin totesi rukous onnistuu missä vain
ja milloin vain. Ei tarvita pappia, diakonia, suntiota, kirkkorakennusta tai
edes rukoustolppaa, joka kohottaisi rukouksemme Jumalan puoleen. Siihen
riittää minun sydämeni, joka huutaa Jumalan puoleen.
> ... Muissa uskonnoissa ihminen tulee autuaaksi uskollaan, meillä monille
> pakanoiden arvosteluoikeuden ansaitsemiseen riittää kirkollisveron maksu.
> Kirkko haluaa olla reititin ihmisen ja Jumalan välillä. Ja sehän maksaa.
>
Myös kristinusko opettaa ihmisen tulevan autuaaksi, pelastetuksi yksin
armosta ja uskon kautta.
Aivan kuten talibanit eivät ole islaminusko, eivät nimikristityt tai kuka
muu tahansa, joka vääristää kristinuskon sanoman ei ole kristinusko. Ei pidä
syyttää uskontoa siitä, mitä tekevät ihmiset jotka esiintyvät sen uskonnon
edustajina.
> Tiedemiesten mukaan evankeliumit heijastavat kirjoittajansa aikaan sidottuja
> pelkoja, käsityksiä ja mielikuvitusta, eivätkä sovi sananmukaisesti
> sovellettuina nykyaikaan.
>
Ne tiedemiehet, jotka minä tunnen ja tiedän, ja jotka näin puhuvat ovat
lähes kaikki kristillisen kirkon palvelijoita; pappeja, piispoja,
luostariveljiä ja -sisaria. Kirjalliskriittinen ja historialliskriittinen
raamatuntutkimus ovat kristillisen kirkon arkea.
Arkelogia, sosilogia, psykologia ja monet muut tieteet auttavat kristillistä
kirkkoa yhä paremmin ymmärtämään Raamattua ja sen sanoman meille tänään.
> Runsaat 50 vuotta sitten löydettiin Tuomaksen evankeliumi, joka tiedemiesten
> mukaan on Jeesuksen ylöskirjoitettua puhetta niin kuin hän sen puhui. Kirkko
> on vaiennut tästä "aidoimmasta" evankeliumista, koska se tuskin tukee kirkkoa
> maallisena instituutiona.
>
Juhani, oletkos lukenut tuon Tuomaan evankeliumin?
> Minua ärsyttää myös nimikristittyjen omahyväisyys. "Vain me olemme
> pelastettuja ja muut tuhoon tuomittuja". Tämä asenne oikeuttaa tappamaan ja
> tuhoamaan kulttuureja. Suvaitsevaisuudessa meillä olisi paljon opittavaa
> maailman vanhimmasta ja suurimmasta uskonnosta hinduismista.
>
Jos tunnemme Raamatun, Kristuksen julistuksen ja kristinuskon juuret ja
opetuksen, opimme sieltä tämän saman suvaitsevaisuuden.
> Kirkon Jumala on mahtava ja hirmuinen, jonka kostoa tulee pelätä. Olen monta
> kertaa kuullut tämän saarnastuolista.
>
Kirkon ja kristinuskon Jumala ei ole mahtava ja hirmuinen, jonka kostoa
tulee pelätä. Ehkä saarnaajan Jumala on hirmuinen, mutta se ei tee
kristinuskon Jumalasta hirmuista.
> Yksi huomionarvoinen asia on, että buddhalaisuus tunnustaa tieteellisesti
> todistetun evoluution, kristinusko ei tunnusta.
>
Kristinusko ei tunnusta evoluutiota? Siitä on jo hyvän aikaa, kun suurimmat
kristilliset kirkot ovat todenneet, ettei evoluutio-oppi ole missään
ristiriidassa Raamatun kanssa. Amerikasta löytyy pieniä kristillisiä
ääriryhmiä, jotka kieltävät evoluutio-opin, koska tulkitsevat Raamattua
sanasta sanaan.
Tiivistetysti voisin sanoa sinulle Juhani, että noukit käsitykseesi
kristinuskosta ne asiat, jotka sinua ärsyttävät kirkon tai nimikristittyjen
tavassa toimia ja tuomitset kristinuskon siltä pohjalta. Samalla kuitenkin
tulet osoittaneeksi, että et tunne kristillistä traditiota kovin syvältä.
Tuntemuksesi on pinnallista.
Kaikissa uskonnoissa on sekä hyviä että huonoja oman uskontonsa "edustajia
ja tulkitsijoita". Me olemme vain ihmisiä, keskeneräisiä ja syntisiä kaikki
tyynni. Ihmiten ja instituution tapaa toimia voi ja pitää kritisoida, mutta
koko uskonnon tuomitseminen siltä pohjalta on kohtuutonta. Eivät kaikki
hindut ole sen pyhemipiä, kuin itseään kristityiksi kutsuvat.
"Maallistuminen" vaivaa muitakin uskontoja kuin kristinuskoa ja on kenties
liitettävästi nimenomaan länsimaiseen kreikkalaispohjaiseen kulttuuriimme.
Kristinusko kasvaa voimakkaimmin tänäpäivänä nimenomaan Aasiassa. Miksi?
Minä en tiedä.
-----------------------------------------
From: Tommi Rimpiläinen
lauantai 24. elokuu 2002 16:05:12
>> Voimme toki kysyä, mitä parempaa on siinä, että uskoo, kun siinä, että
>> epäilee. Muslimit pyhissä sodissaan syyllistyvät mitä kauhempiin tekoihin, ja
>> vain siksi, että he uskovat. Usko on oikeastaan pahasta. Ihminen, joka
>> ajattelee järjellään, mihin moraali kuuluu hyvin olennaisesti, ei syyllisty
>> mihinkään pahaan, vaan tekee sitä, mikä on kaikille parhaaksi.
>>
Kristityt ovat syyllistyneet hirmutekoihin ristiretkien aikana. *Osa*
muslimeista syyllistyy kauheisiin tekoihin. Suuret muslimiopettajat sanovat
pyhän sodan olevan se sota, jonka ihminen käy sisimmässään oman itsensä
kanssa. Koraanin opettama pyhä sota ei ole ulkoista väkivaltaa toista
kohtaan, vaan ankaraa rukous kamppailua itsensä, Jumalansa kanssa.
Kristityt voisivat sitä nimittää Jaakobin painiksi. (1. Moos. 32)
>> Tätä riskiä ei ole lapsen uskossa, sillä siinä annetaan muiden tehdä
>> päätelmät, ja myös vastuu jää muille, eikä se, joka uskoo kuin lapsi, voi
>> tehdä mitään pahaa. Kuten Jeesus toteaa samassa saarnassaan, vika on sen,
>> joka johtaa yhdenkin näistä harhaan.
>>
Tämä on ristiriidassa Raamatun opetuksen kanssa. Raamattu opettaa ja
painottaa nimenomaan ihmisen vastuullisuutta. Puhuttaessa lapsen uskosta
kristillisyydestä tarkoitetaan, lapsen luottamusta ja sitä että hän
luottavaisesti odottaa ja vastaanottaa kaiken sen hyvän joka hänelle
tarjotaan.
Jos kiinnostaa lue esim. profeetta Hesekielin kirjasta profeetan
vartijantehtävä (luku 33). Tiedän, että on vaarallista noukkia pieniä patkiä
Raamatusta, mutta teen sen nyt kuitenkin.
-----------------------------------
From: Tommi Rimpiläinen
perjantai 6. syyskuu 2002 15:40:16
>> Raamattu antaa toki esimerkkejä siitä, kuinka ovelasti piru johtaa ihmisiä
>> harhaan, kuten Jeesuksen kiusaaminen erämaassa, kielletyn hedelmän
>> tyrkyttäminen Eevalle, ja vedonlyönti Jobin päänahasta Jumalan kanssa, mutta
>> siitä ei löydy mainintaa, että pirua vastaan voisi taistella järjellä. Jos
>> voisi - ja pitäisi, niin silloinhan niiden jotka pelastuvat täytyisi olla
>> ovelampia kuin itse perkele. Onneksi näin ei ole laita. Usko, ei järki, tuo
>> pelastuksen.
>>
Usko meidät vanhurskauttaa, mutta rukouskamppailuissa vihollista vastaan
arjen keskellä ei järjen käyttö ole kiellettyä. Vihollisen metodeihin,
strategiaan ym. voi huolellisesti perehtyä ja miettiä omat vasta
strategiansa. Eikä se itse perkele ole niin erityisen ovela, tuntee vain
erityisen hyvin heikot kohtamme. ;-)
-----------------------------------
From: Juhani Hakala
maanantai 16. syyskuu 2002 10:19:40
> Uskontokjen kehittyessä on katse siirtynyt ihmisestä itsestään ja omasta
> tasapainosta ulkopuoliseen Jumalaan. Tämän ovat vieneet pisimmälle katoliset;
> Sinä et ole vastuussa teostasi, vaan saat ne aina anteeksi ripissä Sinun
> ulkopuoliselta Jumalaltasi. Paljon vahvempi on se ihminen, jonka omatunto
> sanoo mikä on oikeaa ja väärää. Minusta Raamattukin lähtee tästä
> peritaattesta.
>
Kyllä taitaisi katolisen opettajan niskavillat nousta moisesta kommentista.
Ihminen on aina vastuussa teoistaan, sanoistaan ja ajatuksistaan. "Mea
culpa, mea culpa, mea maxima culpa!" Omasta syystäni, omasta syystäni,
omasta suuresta syystäni!
Meillä kaikilla on omatunto, Jumalan laki sydämissämme ei siinä ole kyse
ihmisen vahvuudesta tai heikkoudesta. "Tämä laki, jonka minä teille nyt
annan, ei ole liian vaikea, ei etäinen aikä salattu. Se on aivan teidän
lähellänne, teidän suussanne ja sydämessänne, valmiina noudatettavaksi" (5.
Moos. 30). Tämän sanan vanhasta Testamentista Paavali ottaa kirjoittaessaan
pelastuksesta Roomalaiskirjeen 10. luvussa.
Jumala ei ole ulkopuolinen olento, eikä Jumalan armo ole jotain, joka meihin
pakotetaan ulkopuolelta. Se kasvaa sisältä, sydämestämme. Kääntyessäni
Jumalan puoleen käännyn samalla itseni puoleen.
> Minusta oikea ja harras kristitty on löytänyt itsensä, tasapainonsa sisältään
> esim rukouksen avulla. Rukous on yhtä tärkeä kaikissa uskonnoissa. Joissain
> vain mennän rukousta pitemmälle itsensä kuuntelussa. Sillä ei ole mitään
> tekemistä älyn kanssa. Harras kristitty tuntee myötätuntoa kaikkea elävää
> kohtaan, ei tuhoa ja auttaa lähimmäistään. Tämä on buddhalaisuudenkin tavoite.
>
En tiedä, mihin vedät rukouksen rajat itsetutkistelussa. Kristillisellä
rukouksella on monia eri muotoja: erilaiset liturgiset rukoukset, lektio,
adoraatio, meditaatio, kontemplaatio... Kontemplaatio on tietysti Jumalan,
Kristuksen katselemista, Toisen katselemista. Siinä olla kääntyneinä pois
itsestään (pienestä egostani, joka ei ole oikea identiteettini), mutta
samalla opin enemmän itsestäni, todellisesta identiteetistäni, kuin
tuijottamalla peiliin. Meidät on luotu Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi.
------------------------------------------
From: Tommi Rimpiläinen
lauantai 21. syyskuu 2002 21:45:50
>> Raamattu sanoo: "usko niin pelastut", ja pelastuminen yksin uskon takia on
>> hyvin tärkeä piirre kristinuskossa. Usko ei synny ihmisen omasta ansiosta,
>> vaan se on Jumalan lahja ihmiselle. Kenen sallitaan uskoa ja uskomalla
>> pelastua, on yksin herran hallussa, eli ihminen menee vääjäämättä joko
>> taivaaseen, tai helvettiin. ( Siitä tuli mieleeni: Sanotaanko Raamatussa
>> oikeastaan, ettei olisi olemassa muita lopullisia sijoituspaikkoja? En muista
>> koskaan itse lukeneeni sellaista, mutta minulla on silti vankka käsitys. )
>> Predestinaatio, joksi ilmiötä kutsutaan, on vastoin ihmisten välistä
>> tasa-arvoa, vapaata tahtoa ja oikeudenmukaisuutta, sillä käsityksiimme kuuluu
>> ajatus, että ihminen rangaistaan tai palkitaan vain omien tekojensa takia,
>> eikä sen vuoksi, mitä jokin ulkopuolinen taho on päättänyt.
>>
Predestinaatio-oppi ei kuulu kristinuskoon, vaikka kristinuskon piirissä on
ollut henkilöitä, jotka ovat sitä puoltaneet (erityisesti uskonpuhdistaja
Calvin). Trenton konsiili, joka pidettiin uskonpuhdistuksen jälkeen, hylkäsi
predestinaatio-opin hereettisenä eli väärä uskoisena. Eikä Lutherkaan
liittynyt Calvinin ajatuksiin.
-----------------------------------
From: Juhani Hakala
lauantai 28. syyskuu 2002 14:08:23
> Missä määrin Raamattu on sellaisenaan sovelllettavissa nykyaikaan? Mistä
> johtuu liike kohti ortodoksisuutta ja itämaista filosofiaa? Pitäisikö Raamattu
> päivittää nykyaikaan? Ne papit, jotka ovat tätä yrittäneet ovat joutuneet
> virkakieltoon. Tiedemiesten mukaan Raamattu heijastaa kirjoittajiensa
> asenteita ja mielikuvia, heidän tulkintojaan siitä mitä Jeesus tarkoitti.
>
Ei pidä lukea kuin piru Raamattua! Kristuksen kiusausten kuvaus
evankeliumeisse on oiva esimerkki siitä, miten Raamattua voi käyttää.
Paholaisen ehdotukset ja Kristuksen vastaukset ovat molemmat Raamatun
lainauksia.
Ortodoksikirkko on kristillinen kirkko.
Tarkentaisitko ne papit, jotka ovat joutuneet virkakieltoon ja mikä on ollut
syyte?
Kuten jo aiemmin totesin nuo "tiedemiehet" ovat useimmiten kristillisen
kirkon palveluksessa.
> Jumala löytyy silloin kun olet henkisessä tasapainossa itsesi kanssa. Rakasta
> lähimmäistä niin kuin itseäsi on Raamatun ja kaikkien uskontojen perustotuus.
> Tämä totuus pitää sisällään sen, että et voi rakastaa muita, jos tarvitset
> kaiken rakkauden itsellesi. Mitä keinoja Raamattu antaa, että löydät sisäisen
> tasapainon, jotta voi rakastaa muita? "Usko" on väärä vastaus. Usko saatanaan
> antaa monelle henkisen tasapainon, mutta siihen ei kuulu muiden rakastaminen.
>
Ensimmäinen ja suurin käsky on rakasta Herraa, Jumalaasi ... (Matt. 22)
Jumalan rakastaminen edellyttää, että annan Jumalan olla Jumala.
"Vastaus: Jumalaksi kutsutaan sitä, jolta tulee odottaa kaikkea hyvää ja
johon on turvauduttava kaikessa hädässä. Jonkun Jumala on juuri se, mihin
hän sydämensä pohjasta luottaa ja uskoo. Näinhän olen usein sanonut: pelkkä
sydämen luottamus ja usko luovat sekä Jumalan että epäjumalan." (Luther, Iso
katekismus, ensimmäisen käskyn selitys)
Odotan siis Jumalalta kaikkea hyvää ja toisen yhtä tärkeän käskyn mukaisesti
(edelleen Matt. 22) rakastan lähimmäistäni niin kuin itseäni. Eli jaan
Jumalalta saamani hyvän eteenpäin. Ihmisen on paha tyhjästä nyhjästä. Jos ei
ole jotain saanut on vaikea antaa eteenpäin sitä, mitä ei itsellä ole.
> Raamattu on tapahtumia, puheita ja tulkintoja. Perimmillään se kieltää ihmisen
> ja elämän evoluution, joka on tieteellisesti todistettu. Ihmisen tasapainon
> etsinnässä länsimainen psykoterapia ja buddhalainen tien etsintä (=henkiseen
> tasapainoon, Jumalan löytämiseen itsestään) ovat hyvin lähellä toisiaan.
> Buddhalaisuus ei ole uskonto vaan sen kirjoutukset keskittyvät vain sisäisen
> rauhan etsintään, se ei ole tapahtumien ulkokohtaista kuvaamista kuten
> Raamatsussa.
>
Raamattu voi tuntua tapahtumien ulkokohtaiselta kuvaamiselta, jos sitä lukee
vain kuten historiankirjaa. Raamatun tekstillä on kuitenkin useita eri
tasoja, symboleita, joista osa katoaa käännöksen alle ja osa on muten vain
vaikea ymmärtää, jos ei tunne Raamatun kirjoittajien kulttuuria ja
yhteiskuntaa. Juuri siksi Raamattua pitää "märehtiä", ei pidä purematta
niellä. Lukea ja kuunnella, antaa Pyhän Hengen avata, mitä teksti sanoo
minulle tänään? Mitä teksti kertoo minusta? Minusta Raamattua lukiessa
vaikeinta on kysyä oikeita kysymyksiä tekstin äärellä, niitä kysymyksiä,
joihin vastausta etsimällä ymmärtäisin tekstin todellisen sanoman. Osata
kiinnittää huomiota oikeisiin yksityiskohtiin.
> Miten selität sen, että hindulaisuus, josta buddhalaisuus on kehittynyt on
> paljon vanhempi kuin kristinusko, mutta se ei ole missään ristiriidassa
> modernin tieteen kanssa kuten kristinusko?
>
En voi selittää, kun en tiedä mihin kohtaan modernia tiedettä tässä
viittaat. Aikaisemmin olen jo todennut, että luulet kristinuskon olevan
ristiriidassa evoluutio-opin kanssa, mikä ei pidä paikkaansa. Tietysti
Jumalan olemassaoloa on mahdoton todistaa luonnontieteellisin
lainalaisuuksin. Kyse onkin uskosta, luottamuksesta armoon ja Jumalan
rakkauteen, toivosta ei siitä, mitä tiedämme.
________________________
From: Tommi Rimpiläinen
torstai 3. lokakuu 2002 20:18:48
>> En voi hyväksyä ajatusta, että oikeuden mukainen Jumala kiduttaa pahojakaan
>> ihmisiä tarpeettomasti.
>>
Tämä on minustakin ajatus, joka on mahdoton mieltäväksi. Kuulin joitakin
vuosia sitten erään katolisen papin (Marc Donzé) esittävän mielenkiintoisen
ajatuksen viimeisestä tuomioista. Tuomionhetki on siinä, kun kasvokkain
Jumalan kanssa tulen tietoiseksi siitä, mikä minä todella olen, mitä olen
tehnyt ja jättänyt tekemättä. Jumalan rakkauden edessä voi olla karmeaa
todeta oma rakkaudettomuutensa ja mitä suurempi se on ollut sitä karmeampaa
se on. Totuudessa on tarpeeksi rangaistusta jokaiselle, mutta vain sinä ja
Jumala tiedätte totuuden sinusta. Tämä on "hieman" karsittu esitys useamman
päivän kestäneestä seminaarista, joissa tutkittiin Ilmestyskirjan neljää
viimeistä lukua.
Vielä aiemmin ortodoksi isä (nimeä en muista) on todennut, että Jumalalla on
aikaa odottaa kunnes viimeisenkin kadotetun sydämen ovi avautuu hänelle.
"Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven,
minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän." (Ilm.
3:20)
Kuulaita syysaamuja lakeuksille ja muualle Suomeen,
Tiina
P.S. Luettavaksi voin suositella kirkkoisiä, erämaa isiä ja Tuomo Mannermaan
"Pieni kirja Jumalasta"
--
soeur Tiina
Communauté de Grandchamp
Grandchamp 4
CH-2015 Areuse
Suisse
tel. +41 32 842 2492
fax +41 32 842 2474
|