Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Metsäteollisuudesta


	Massa- ja paperiteollisuuden tuotantokustannukset lopputuotetonnia kohti ovat Metsäteollisuus ry:n mukaan: - puuraaka-aine 13% (sisältää kantohinnan, korjuun, kuljetukset) - muut raaka-aineet 34% (erityisesti kemikaalit) - työvoima 15% - energia 8% - muut kustannukset 30 % Paljon parjatut työntekijöiden palkat sivukuluineen ovat 10 % kokonaiskustannuksista. Puun hinta, ns. kantoraha: kotimainen 4%, ulkomainen 3%. Stora-Enson julkisuuteen esittämät perustelut tehtaiden sulkemiselle ovat puuta heinää. Jos 3%:n kokonaiskustannuksiin lisätään vaikka 30% (Venäjän tulli yläkanttiin arvioituna) nousee ko. kustannus noin 3,5%:iin kokonaiskustannuksista. Suomalaisen puun hinta on tasaisessa laskussa viime talven huipun jälkeen. Lopputulos on, että näkyvissä olevat puun hinnan muutokset eivät vaikuta massa- ja paperiteollisuuden kannattavuuteen yhtään mitään. Useat asiantuntijatahot ovat julkisuudessa kertoneet, että kuitupuuta voitaisiin Suomen metsistä hakata 16 000 000 m3 enemmän kuin nykyisin vaarantamatta kestävää kehitystä ja esimerkiksi alentamatta metsien suojelutavoitteita. Tuo 16 miljoonaa mottia löytyy pääasiassa Kainuusta, Koillismaalta ja Lapista. Siis Kemijärven hankinta-alueelta. Lisäksi laskelmissa tarkoitetut metsät ovat pääosin valtion omistuksessa. Kuitupuupulan, jos sellainen olisi tosiasia, poisto olisi siis puhtaasti poliittisilla päätöksillä tehtävissä. Stora-Enson ruotsalais- ja amerikkalaisomistajien (ja siinä sivussa Suomen poliittisen ja virkamieseliitin) asettama tuottovaatimus on Kemijärvellä ollut 13%. Tämän tehdas on saavuttanut, joten huonosta kannattavuudestakaan ei ole kyse. Metsäteollisuus ry:n mukaan kannattavuuden aleneminen 2000-luvulla johtuu pääasiassa hinta- ja valuuttakurssikehityksestä. Alenevan hintakehityksen aiheutti teollisuus itse ahneuksissaan, tuotettiin markkinaosuuksista kisatessa yli tarpeen. Toisaalta juuri teollisuus itse hinkui mukaan EURO-alueeseen, tässä nyt tulos (paperikauppa käydään dollareilla). Tuottavuus on kasvanut kaiken aikaa, työntekijöiden palkkakustannukset ovat laskeneet 1990-2003 11%. Nykyinen tehtaiden sulkemisbuumi johtuu ylikapasiteetin purkamisesta ja sitä kautta hintojen nostosta, siis jälleen omistajien ahneudesta. Olisi kartellitutkijoille töitä. Suosituilla räksyttämisen kohteilla, paperiliiton palkoilla ja Suomen tulo- tai vielä vähemmän yritysveroilla ei ole todellista vaikutusta massa- ja paperiteollisuuden kannattavuuteen. On tietenkin kokonaan oma asiansa, pitääkö suomalaisten hakata metsänsä halvalla hinnalla ulkomaisten metsäteollisuuden omistajien pussiin (muut suuret metsäyhtiömme kuin Stora-Enso ovat kutsettiakin enemmän ulkomaisessa omistuksessa). Olisiko sittenkin parempi kasvattaa nykyiset kuitumetsät mekaaniselle puunjalostukselle sopiviksi ja nostaa sen puolen jalostusastetta nykyisestä sahauksesta korkeatasoisiksi puutuotteiksi maailmanmarkkinoille? Pienpuusta (harvennuspuu, energiapaju jne), hakkuutähteistä ja muusta biomassasta voisi sitten valmistaa sekä Kemijärvellä että Summassa ja Anjalankoskella etanolia ja / tai biokaasua. Näistä prosesseista talteen otettava ligniini olisi lisäksi monina sovelluksina sopiva muovin korvaaja. Näin metsien tuotto alkaisi jälleen jäädä niiden kasvumaahan ja ehkä jopa kasvualueille. VmH