Nykysuomen uudet välimerkit Kirjoitetun kielen eksaktiuden ylivertaisuus puhuttuun kieleen verrattuna perustuu mm. siihen, että kirjoitetussa tekstissä voimme erilaisilla välimerkeillä jäsentää, rytmittää ja erottaa eri asia- ja ajatuskokonaisuuksia. Ensimmäisenä kielenä maailmassa suomenkieli on kehittynyt siten, että myös puhutussa kielessä on välimerkit. Tota Vastaa kirjoitetun kielen pilkkua ja ajatusviivaa. Esim: "Ja sitte se sano mulle tota että sun pitää ostaa maitoo tota piimää ja tota kaiken lisäksi tota röökii" Niinku Vastaa pilkkua (ks. kohta tota.), mutta on merkitykseltään vahvempi. "Niinku" on usein myös puolipiste tai piste. Esim: "Mä läksin kotiin niinku Mut siellä ei ollu ketään niinku talo oli tyhjä niinku" Tieksä Yllättävää kyllä, "Tieksä" ei vastaa kysymysmerkkiä, vaan pistettä. Esim: "Mua oksetti aamulla, tieksä Tuli otettuu illalla, tieksä Mut duunii oli pakko painaa, tieksä" Vittu Käyttökelpoisin puhutun kielen välimerkki. "Vittu" vastaa kaikkia kielellemme tyypillisiä välimerkkejä, joten sitä voi käyttää yleisvälimerkkinä läpi koko puheen. Esim: "Maikka sano mulle vittu et jos matikka vittu kielet vittu ja muu vittu tarkotti koulua noin yleensä vittu ei kiinnosta vittu niin mä voin lähtee vetään vittu" Saatana (tai muu kirosana) Nykysuomen puhekielessä kirosanaa käytetään osoittamaan huutomerkkiä. Esim: "Mä paan daijuun kaikkia saatana" Tai: "Voi vittu kun on hauskaa saatana" Kato hei Uuden lauseen alkaminen kirjoitetussa kielessä osoitetaan isolla kirjaimella. Puhutussa kielessä isoa aloituskirjainta vastaa ilmaisu "Kato hei". "Kato hei viina ei oo mikään ongelma vittu (= piste). "Kato hei  mä voin juoda niin paljo ku mä haluun saatana (=huutomerkki)".