Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Verotus vaikuttaa niin tai näin

VEROTUS VAIKUTTAA NIIN TAI NÄIN

Timo Rauhanen, Uutispäivä/25.1.05

Tutkimuksissa ei ole havaittu, että työn verotuksella olisi selvä yhteys työttömyyteen. Esimerkiksi Ruotsin ja Ison-Britannian työttömyysasteet ovat samalla tasolla, vaikka työn verotus Ruotsissa on paljon kireämpää.

TALOUS KASVAA TAI SITTEN EI

Suomen ja Irlannin talouden kasvu on EU-maiden kärjessä siitä huolimatta, että maiden veroasteiden ero on noin 15 prosenttiyksikköä. Ilmeisesti työvoimapolitiikka vaikuttaa työttömyyteen verotusta enemmän. Tästä on näyttöä mm. Tanskassa.

VEROTUS JA YRITTÄJYYS

Suomessa on suhteessa väestöön enemmän yrittäjiä kuin USA:ssa, vaikka verotus on Suomessa selvästi kireämpää. Korkea yrittäjyysaste yhdistyykin työmarkkinoiden heikkoon toimivuuteen eikä ei verotuksen tasoon. Myöskään taloudellinen menestys ei edellytä suurta yrittäjien määrää.

SUOMEN VEROTUS ANKARAA?

Pelkkä veroasteiden vertailu asettaa Suomen muita maita huonompaan asemaan. Muualla Euroopassa tuloja tasataan yleensä verovähennyksillä, kun taas Pohjoismaissa suositaan tulonsiirtoja, jotka ovat usein verollisia. On arvioitu, että tästä johtuen Pohjoismaiden veroaste muodostuu 5 – 10 prosenttiyksikköä korkeammaksi.

MIHIN VERONALENNUKSET VALUVAT

Melko yleisesti tutkijat ovat sitä mieltä, että veronalaennuksesta palautuu julkiselle sektorille korkeintaan veroasteen verran.

TARINA JA TOTUUS YHTEISÖVEROSTA

Näin selittyy yhteisöverotulojen kahdeksankertaistuminen vuosina 1992–2000: Verotulot olivat laman vuoksi romahtaneet ja sitten pitkä ja voimakas talouskasvu ja yritysten kannattavuuden paraneminen, joka johtui suuresti työvoiman vähentämisestä ja maltillisista palkankorotuksista – lisäksi vielä korkotason alenemiseen seurauksena pudonneet velanhoitokulut.

VERONALENNUKSISTA TÄLLAINENKIN SEURAUS

Viime vuosien veronuudistusten tuloksena pääomatulojen osuus on Suomessa kasvanut ja työtulojen osuus pienentynyt