Tietotori – Osallistu ja vaikuta
| Etusivu |
| Keskustelualueet |
| Kaikki keskustelut |
| Norja |
| Kotimaa |
| Kirjaudu sisään |
Norja FAQ
Yllä liitteenä seuraavissa formaateissa tallennettuna:
Macille macWrite Pro ja MS Word 4.0 Mac
PC:lle MS Word 4.0/5.0 PC
------------------------------
NORJA FAQ
Olen kerännyt tämän FAQin vastattuani lukuisiin Norjaa
koskeviin kysymyksiin. Paino on kesällä tapahtuvassa
autolomailussa.
Tiedot perustuvat omiin kokemuksiini ja joukkoon erilaisia
tietolähteitä. Kohteiden valintakriteerit ovat täysin
subjektiiviset, eikä niihin ole valitusoikeutta.
Tekstissä oleva merkintä Rvnn tarkoittaa valtatien
(riksveg) numeroa, esimerkiksi Rv17.
Paikannimisissä ja muussa norjalaisessa sanastossa ei ole
käytetty norjalaisia ääkkösiä, koska se olisi turhaa veren
repimistä nenästä.
Otan vastaan asiaan liittyviä kommentteja.
Heinäkuussa 1997
Matti Grönroos
----------------------------------------------
1 Pinnanmuodostus eri osissa Norjaa
Suomalaisten parhaiten tuntema Ruija (Finnmark) on vanhaa
vuoristoa ja vuoret eivät ole kovin korkeita ja ne ovat
varsin pyöreämuotoisia. Vuoret ovat jyrkimpiä rannikoilla.
Sisämaassa on laajoja tunturiylänköjä (vidda).
Finnmarkviddan poikki kulkevat tiet Rv98 (Alta-Lakselv-
Tana), Rv92 (Karasjok-Lakselv) ja Rv93 (Enontekiö-
Kautokeino-Alta). Rv890 (Tana-Berlevåg) kulkee laajan
Varanginniemen ylängön läpi.
Norjan "kapea" osa (Troms ja Nordland) on vuoristoista koko
leveydeltään. Lofoottien ja Vesterålenin saaristot ovat
melko terävämuotoisia, samoin rannikko Bodön tienoilla.
Vuono-Norja ulottuu suunnilleen Stavangerista Trondheimiin.
Vuorenseinämät vuonojen rannoilla ovat usein lähes
pystysuorat. Maisemat ovat erittäin jylhiä. Automatkailu on
usein hidasta, koska lauttamatkat katkovat teitä, eikä
teiden laatukaan aina kannusta kaahaamaan. Norjan
korkeimmat vuoret ovat Vuono-Norjan alueella.
Vuono-Norjan ja Ruotsin välinen alue on matalammin
kumpuilevaa metsä- ja maatalousmaastoa. Vuoristoa on
vähemmän, kuitenkin Rondanen vuoriston korkeimmat huiput
ovat parikilometrisiä.
Telemark Etelä-Norjassa on metsämaastoa; rannikolla on
paljon kaupunkeja.
2 Tiet
2.1 Luokitus ja numerointi
Yleiset tiet jaetaan Eurooppateihin, valtateihin (riksveg)
ja maanteihin (stamveg). Eurooppateitä ovat
* E6 (Malmö-)Svinesund-Oslo-Trondheim-Narvik-Alta-Kirkenes
* E8 (Tornio-)Kilpisjärvi-Tromsö
* E10 (Luulaja-)Riksgrensen-Lofootit
* E12 (Helsinki-Vaasa-Uumaja-)Umbukta-Mo I Rana
* E14 (Sundsvall-)Strolien-Trondheim
* E16 Oslo-Bergen
* E18 (Pietari-Helsinki-Tukholma-)Örje-Oslo-Kristiansund
* E39 (Ålborg-Hirtshals-)Kristiansund-Stavanger-Bergen-
Trondheim
* E105 Kirkenes-Storskog-(Murmansk)
* E134 Oslo-Haugesund
* E136 Dombås-Ålesund
Valtatiet numeroiltaan 2-98 vastaavat suomalaisia valta-ja
kantateitä. Kolminumeroiset tiet ovat yleensä hyväkuntoisia
pääteitä ja vastaavat suomalaisia seututeitä.
Numeroimattomatkin maantiet voivat olla varsin hyviä.
(Huomaa terminologian eroavaisuus: norjalainen stamveg,
"kantatie", ei ole sama asia kuin suomalainen kantatie.)
Eurooppatiet merkitään tutuilla valkovihreillä kilvillä.
Valtateiden kilvet ovat mustavalkoisia lukuunottamatta
eräitä Norjan suurkäräjien "tärkeiksi" luokittelemia teitä,
joiden kilvet ovat valkovihreitä. Samalla tiellä voi olla
sekä "tavallinen" että "tärkeä" osuus.
Norjassa uusittiin teiden numerointi vuonna 1992 ja
keväällä 1997 tehtiin lisämuutoksia eurooppateiden uusien
linjauksien takia. Ainakin ennen vuotta 1992 painettujen
karttojen avulla suunnistaminen voi olla hankalaa.
2.2 Viitoitus
Norjalaisen viitoituksen keskeinen idea on, että tieto
lisää tuskaa. Tienviittoja on usein harvassa ja
etäisyystiedot ovat vielä harvinaisempia; poikkeuksiakin
toki on. Viitoituskohde on yleensä jokin tärkeä kaupunki
tms. Viitoituskohde voi olla myös lauttasatama.
2.3 Liikennemerkit ja liikennesäännöt
Liikennemerkit noudattavat kansainvälistä käytäntöä, eikä
niiden tulkinnassa ole ongelmia. Suomesta ja Ruotsista
poiketen rajoitus- ja varoitusmerkit ovat keltapohjaiset.
Tienviitat ovat mustakeltaiset paitsi moottori- ja
moottoriliikenneteillä valkosiniset.
Taajamamerkki on harvinainen ja nopeusrajoitus
ilmaistaankin aina liikennemerkillä. Muuttuva rajoitus
merkitään yleensä tien molemmille puolille ja rajoituksesta
muistuttava tien oikeaan reunaan. "Nopeusrajoitus päättyy"
-merkki tarkoittaa 80 km/h:n yleisrajoitusta. Vain
joillakin harvoilla teillä on nopeusrajoituksena 90 km/h.
Tienmutkasta norjalainen ei hevin varoita. Siksi jokainen
mutkamerkki kannattaa ottaa tosissaan, samoin kuin siihen
mahdollisesti lisätty nopeussuositus.
Porojen ja hirvien lisäksi saatetaan omilla
liikennemerkeillään varoittaa tiellä kulkevista lampaista
ja lehmistä. Nämäkin merkit on syytä ottaa tosissaan.
Etäisyydestä kertovien lisäkilpien merkintä on samanlainen
kuin Ruotsissa eli poikkeaa suomalaisesta käytännöstä. 500
m:n vaikutusalue merkitään lisäkilvellä "0-500 m". Jos se
alkaa vasta 200:n metrin päässä, merkintä on "200-700 m".
Tietyömerkin sijaan usein käytetään muu vaara -merkkiä,
johon on liitetty lisäkilpi "vegarbeitsområde".
Liikennesäännöt ovat tavanomaiset.
2.4 Teiden laatu
Teiden laatu vaihtelee huomattavan paljon. Siitä, että
jokin tie on valtatieksi luokiteltu, ei kannata tehdä
mitään sen laatuun liittyviä johtopäätöksiä. Uudemmat ja
sisämaan tiet ovat usein hyväkuntoisia ja leveitä.
Rannikolla ja ylhäällä vuoristossa on usein vanhempia, joka
voi olla paikoin hyvin kapeaa. Yksikaistaisella tiellä on
kohtaamispaikkoja, mutta silti kannattaa varautua
peruuttamaan. Hyvä idea onkin jo valmiiksi kohdistaa oikean
puoleinen ulkopeili osoittamaan maahan takapyörän
tienoille.
Eurooppatiet ovat yleensä leveitä ja hyväkuntoisia.
Poikkeus on E39, jolla on vanhoja ja hyvinkin kapeita
osuuksia.
Norjalaiset parantavat koko ajan tieverkkonsa laatua.
Vaikeat paikat ohitetaan tunneleilla. Matkailija vain ei
tunnelista näe maisemia.
Päätiet ovat yleensä päällystettyjä.
Varsinkin tunturien ylitystiet voidaan sulkea
talvikuukausiksi kokonaan. Aukipidettävätkin voidaan sulkea
tilapäisesti vaikeiden sääolosuhteiden sattuessa.
2.5 Vuoristossa ajaminen
Liikennemerkillä usein kerrotaan vuoristotien jyrkkyys,
joka ilmoitetaan prosentteina. Esimerkiksi kahdeksan
prosentin ylämäki nousee kilometrin matkalla 80 metriä.
Ylämäkeen mennään sillä vaihteella, joka tuntuu hyvältä.
Alaspäin käytetään moottorijarrua ja sitä vaihdetta, jolla
vauhti pysyy sopivana eikä kiihdy. Tämä vaihde voi olla se,
jolla noustiin, mutta usein saattaa olla pienempikin.
Jarrupoljinta käytetään mahdollisimman vähän, jotta jarrut
eivät yhtäkkiä katoa. Muutamia vuosia sitten ruotsalainen
bussikuski käytti Måbödalenin serpentiinitunnelissa (Rv7)
liikaa jalkajarrua. 15 koululaista kuoli.
Kuilun reunalla on melkein aina reunakiveä estämässä
putoamista. Vanhatkin betonireunuskivet on terästangoilla
kiinni toisissaan, eli reunus ei ole niin hutera, kuin
miltä näyttää. Kokeilua ei kuitenkaan kannata harjoittaa.
Serpentiiniteiden neulansilmämutkat on yleensä levennettyjä
pitkiä ajoneuvoja silmälläpitäen. Sisäkurvin puoli on
kuitenkin usein hyvin jyrkkä. Pientä nopeutta ja vaihdetta,
joskus jopa ykköstä, suositellaan. Kapealla vuoristotiellä
ei ole syytä pysähtyä kohtaamispaikalle valokuvien
ottamista varten, vaan käyttää tätä varten rakennettuja
levennyksiä.
Vuoristossa horisontin puute ja vinot maiseman linjat
aiheuttavat tottumattomalle arviointivirheitä. Jyrkkäkin
nousu voi näyttää tasaiselta, jopa lievältä alamäeltä.
Toisaalta hyvin lievä alamäki voi vaikuttaa reilulta
pudotukselta. Tilanteeseen voi totutella katselemassa tien
vierellä usein olevan puron tai joen putoamissuuntaa ja -
nopeutta.
Paikalliset pitävät lampaita vuorilla. Lampaat taas
käyttävät teitä lekotteluun ja kävelemiseen. Kannattaa
varoa.
2.6 Tunnelit
Varsinkin vuono-Norjassa on paljon tunneleita. Useimmat
niistä ovat valaistuja ja hyväkuntoisia. Tunnelissa on
kuitenkin aina hämärää, eli aurinkolasien käyttöä kannattaa
vältellä. Varsinkin tunnelin alkupäässä voi olla
näkemisvaikeuksia ennen, kuin silmä on tottunut
hämäryyteen. Tunnelin päässä on usein mutka, jotta tunnelin
suu ei häikäise tunnelissa ajavaa.
Tunneleissa on ohituskielto. Poikkeuksia ovat monet
merenalaiset tunnelit, joiden jyrkässä ylämäessä on
ohituskaista.
Pitkissä tunneleissa on 500-1000 metrin välein
hätäpuhelimia ja levennyksiä.
Vähänkin pitemmissä tunneleissa on useinmiten koneellinen
ilmanvaihto. Ilma ei kuitenkaan ole ulkoilman veroista, eli
auton puhaltimet kannattaa vääntää pienemmälle. Kaikkiin
tunneleihin ei ole kyetty rakentamaan kunnollista
ilmanvaihtoa. Tällaisia ovat etenkin merenalaiset tunnelit.
Näissä tunneleissa on syytä pitää kaikki mahdolliset reiät
kiinni.
Pisimmät tunnelit ovat toistakymmentä kilometriä pitkiä.
Aurlandista Laerdaliin rakennetaan parhaillaan 24,5 km:n
tunnelia uudelle E16:n reitille. Tunneli valmistunee vuonna
2001.
Tunnelit, joissa on huono ilmanvaihto, ovat pyöräilijöitä
kielletty heidän oman terveytensä vuoksi. Usein on olemassa
korvaava reitti vanhaa tietä pitkin tai lautalla, mutta
tämä ei ole varmaa.
2.7 Lautat
Norjalaiset maantielautat eivät yleensä ole losseja, vaan
merikelpoisia aluksia. Useimmissa lautoissa on autokansien
lisäksi salonki ja monissa kahvio.
Kaikki lautat ovat maksullisia. Maksu yleensä on
verrannollinen matkan pituuteen. Auton veloitukseen
sisältyy kuljettajan matkalippu. Lisäksi kukin matkustaja
tarvitsee lipun. Lapset 4-16 pääsevät puoleen hintaan.
Esimerkki "tavanomaisesta" ylityksestä (Vennesund-Holm, 20
min): Auto NOK 47, matkustaja NOK 18, lapsi NOK 9. Yli 5
m:n pituisesta ajoneuvosta tai ajoneuvoyhdistelmästä menee
korotettu maksu, yli 10 metrin pituisesta kolminkertainen.
Kaikki lautat kulkevat aikataulun mukaisesti. Vuoroväli
vaihtelee huomattavasti. Öisin ei ajeta kuin tärkeimmillä
valtatiereiteillä. Sunnuntaisin saatetaan aloittaa liikenne
vasta klo 8-9 tienoilla.
Lauttasatamissa on hyvä katsoa etukäteen kartasta vastapään
sataman nimi, koska se esiintyy viitoituksessa. Tämä on
tärkeää etenkin silloin, kun satamasta lähtee useaan
suuntaan lauttoja. Odotuskaistat on numeroitu ja ne
täytetään numerojärjestyksessä. Rahastus tapahtuu joskus
jonottaessa, joskus lauttaan ajettaessa ja joskus vasta
autokannella. Säilytä kuitti. Lauttaan ajetaan
henkilökunnan opastuksella. Ulosajo ei tapahdu välttämättä
sisääntulojärjestyksessä, vaan taas henkilökunnan
ohjauksella sen mukaan, miten autokannelle autot on saatu
ahdetuksi. Siihen kannattaa varautua, että viereen tulee
auto niin lähelle, että ulospääsy on vaikeaa. Siksi ulos
kannattaa mennä mahdollisimman pian lauttaan ajon jälkeen.
Jos samalla tienpätkällä on useita lauttoja, näiden
aikataulut on synkronoitu toisiinsa siten, että lautalta
toiselle ehtii turvallisella ajonopeudella.
Useissa lauttasatamissa on kioski tai kahvio.
Rannikolla kulkee myös pikalaivoja (katamaraaneja), jotka
eivät ota autoja.
Bergenin ja Kirkenesin välillä kulkee laivareitti
(Hurtigruten). Lähdöt päivittäin, rajoitettu
autokapasiteetti. Välisatamia on kolmisenkymmentä.
Hurtigrutea kutsutaan epävirallisesti Norjan valtatie
1:ksi.
2.8 Asuntovaunut
Kaikkein kiemuraisimmille vuoristoteille ei kannata lähteä
asuntovaunun kanssa leikittelemään. Muutama väli on jopa
asuntovaunuilta kielletty, "punaiset tie"; tunnetuin näistä
on Geirangerin ja Trollstigen (Rv63).
Lisäksi useat tiet on "vihreitä", eli niillä ajoa
suositellaan vain, jos osaa vaunullaan myös peruutella.
Vihreitä reittejä ovat mm. Rv50 Aurlandista itään
(kansallismaisema), Jotunheimin ylitys (Rv55) ja
Ifjorfjellen (Rv98).
Pääteiden vihreät ja punaiset osuudet on merkitty mm.
Norjan matkailutoimistosta saatavan leirintäalueoppaan
karttaan.
2.9 Tiemaksut
Yleisillä teillä tiemaksuja kerätään usein, kun uusi matkaa
nopeuttava kallis tieosuus tai silta on valmistunut.
Maksuja kerätään 20-30 vuoden ajan pääomakulujen
kattamiseksi; hoitokulut katetaan valtion budjettivaroin.
Tiemaksuissa ei ole samanlaista yhtenäisyyttä kuin
lauttamaksuissa: Joskus peritään matkustajilta maksuja,
joskus ei. Tavanomainen tiemaksu on luokkaa NOK 50 +
matkustajat. Vaihtelua on sekä ylös- että alaspäin.
Oslon, Bergenin ja Trondheimin rajoilla peritään keskustaan
päin ajettaessa tiemaksu. (NOK 10, NOK 5, NOK 11)
Maksullinen tie ilmoitetaan etukäteen kyltillä "Bomveg/Toll
Road". Huomaa: Sana "vegbom" taas ei tarkoita tietullia,
vaan puomia, jolla tie suljetaan vaikeiden sääolosuhteiden
vallitessa.
Yksityisteiden omistajat voivat periä maksun tien käytöstä.
2.10 Etäisyyksiä
* Oslo-Stavanger (E18, E39) 575 km
* Oslo-Dalen-Suleskar-Stavanger (E18, E134, Rv45) 455 km
* Oslo-Hardangervidda-Voss-Bergen (E16, Rv7, Rv13, E16)
460 km + lautta 10 min
* Oslo-Aurland-Bergen (E16, Rv7, Rv50, E16) 490 km
* Oslo-Dombås-Ålesund (E6, E136) 555 km
* Oslo-Dombås-Trondheim (E6) 525 km
* Stavanger-Bergen (E39) 180 km + kolme lauttaa yhteensä
95 min
* Bergen-Ålesund (E39) 390 km + neljä lauttaa yhteensä 65
min
* Bergen-Voss-Jotunheim-Trondheim 660 km + lautta 15 min
* Ålesund-Trondheim (E39) 300 km + 2 lauttaa yhteensä 55
min
* Trondheim-Narvik (E6) 915 km + lautta 15 min
* Narvik-Å (Lofoottien kärki) 410 km + lautta 25 min
* Narvik-Alta (E6) 520 km
* Alta-Kirkenes (E6) 550 km
* Oslo-Kirkenes (E6) 2510 km
* Oslo-Mora-Luulaja-Tornio-Rovaniemi-Ivalo-Kirkenes 2065 km
3 Miten Norjaan pääsee
3.1 Tärkeimmät tiet ja lauttayhteydet Norjaan
* Kaamanen-Näätämö-Kirkenes (971, Rv893, E6). Kaamanen-
Kirkenes 179 km.
* Utsjoki-Nuorgam-Skipagurra-Tana (Tenojoen etäpuolella,
970, Rv895). Utsjoki-Tana 69 km.
* Utsjoen silta (Tenojoen pohjoispuolella, E75). Utsjoki-
Tana 67 km.
* Karigasniemi-Karasjok-Lakselv (92, Rv92). Karasjoki-
Lakselv 92 km, Rovaniemi-Nordkapp 700 km.
* Hetta-Kautokeino-Alta (93, Rv93). Hetta-Alta 209 km,
Tornio-Alta 540 km.
* Kilpisjärvi-Skibotn-Tromssa (E8). Kilpisjärvi-Skibotn 40
km, Tornio-Tromssa 620 km.
* Kiruna-Riksgränsen-Lofootit (E10). Tornio-Ylitornio-
Narvik 533 km, Tornio-Svolvaer (Lofootit) 800 km.
* Skellefteå-Junkerdal (95, Rv77). Skellefteå-Bodö 515 km.
Tornio-Luulaja-Bodö 660 km.
* Uumaja-Mo i Rana (E12). Uumajan satama-Mo i Rana 500 km.
* Sundsvall-Östersund-Trondheim (E14). Sundsvall-Trondheim
450 km.
* Hudiksvall-Röros-Trondheim (84, Rv31). Hudiksvall-Röros
385 km, Hudiksvall-Trondheim 540 km.
* Idre-Koppang (70, Rv218, Rv217). Tukholma-Tynset 670
km.
* Karlstad-Trysil (62, Rv26). Karlstad-Trysil 495 km.
* Karlstad-Kongsvinger (61, Rv2). Karlstad-Kongsvinger 152
km.
* Karlstad-Örje-Oslo (E18). Karlstad-Oslo 235 km,
Tukholma-Oslo 530 km.
* Svinesund-Oslo (E6). Göteborg-Oslo 320 km.
* Strömstad-Sandefjord, lautta
* Kiel-Oslo, lautta
* Kööpenhamina-Oslo, lautta
* Hirtshals-Kristiansand, lautta
* Hirsthals-Oslo, lautta
* Frederikshavn-Oslo, lautta
* Frederikshavn-Larvik, lautta
* Skagen-Larvik, lautta
Osa lautoista kulkee vain kesällä.
3.2 Rajamuodollisuudet
Vähäiset. Ruotsin ja Suomen vastaisilla rajoilla yhteiset
tulliasemat. Norja liittyy Schengen-sopimukseen. Ei
kuitenkaan ole EU-maa, eli muista kohtalaisen tiukat
alkoholin vientimääräykset.
4 Majoitus
4.1 Hotelli
Kallista. Kahden hengen huone helposti yli NOK 1000.
4.2 Retkeilymajat
Retkeilymajaverkko ei ole kovin tiheä; Norjassa on noin 80
retkeilymajaa.
4.3 Leirintäalueet
Leirintäalueverkko on tiheä ja useimmilla alueilla on
mökkejä (hytte) ja tilaa matkailuvaunuille.
Luokitusjärjestelmä on muuttumassa 5-jakoiseksi. Alueiden
taso vaihtelee huomattavasti. Luokitus perustuu siihen,
mitä ominaisuuksia alueella on. Ominaisuuksien laatu ei
välttämättä näy luokituksessa. Esimerkiksi usean tähden
alueen suihkut voivat olla varsin rupisessa kunnossa.
Telttailu rupeaa Norjassakin olemaan marginaali-ilmiö.
Leirintäalueella ei aina ole kunnollisia telttapaikkoja,
ainakaan vaakasuoria. Tämä kannattaa kranttujen ottaa
huomioon.
Leirintämökki on usein 4 hengelle sovelias, varustettu
kerrossängyillä, pöydällä, tuoleilla, keittolevyllä,
valaistuksella, lämmityksellä ja useinmiten jääkaapilla.
Tällaisen mökin hinta on luokkaa NOK 200-300/yö. Paremmin
varustellut, isot ja turistirysissä sijaitsevat ovat
kalliimpia.
Suihkut maksavat useinmiten erikseen. Suihkuautomaatti
toimii yleensä 5 tai 10 kruunun kolikolla. Yhdellä
viisikruunuisella saa tyypillisesti 3-4 minuutin nautinnon.
Ajan päätyttyä vedentulo lakkaa kokonaan, tai ainakin
lämpimän veden. Osa suihkuautomaateista ei ota vastaan kuin
yhden kolikon kerrallaan. Luokitus ei määrittele, montako
suihkua alueella tulee olla. Siksi niitä on usein yksi per
sukupuoli.
Mökkitarjontaa on reilusti myös muualla kuin
leirintäalueilla.
4.4 Maasto
Norjassa on jokamiehen oikeus. Käytännön tulkinta on, että
noin 100 metriä lähemmäksi asutusta ei telttaansa saa
pystyttää. Avotulen sytyttäminen ei Norjassakaan kuulu
jokamiehen oikeuksiin.
Levähdysalueilla ei saa leiriytä, ei asuntoautollakaan.
Maaston muodot saattavat hankaloittaa leiriytymispaikan
löytymistä.
Huomaa, että Norjassa on säännösteltyjä järviä, jossa ylä-
ja alaveden korkeusero voi olla kymmeniä metrejä. ƒlä
telttaile kovin lähellä tällaisen rantaa. Voimalaitoksen
ottoputken suulla voi olla kunnon imu. Varo niitä; ne on
varoituskilvin merkitty.
5 Nähtävyyksiä
5.1 Kaupunkeja
Oslo
* Kuninkaanlinna
* Frognerpark (Kuvanveistäjä Gustav Vigelandin huikea
elämäntyö)
* Holmenkollen
* Bygdöyn museot (viikinkilaivat, Kon-tiki-museo,
kansanperinnemuseo, merenkulkumuseo)
* Akerhusin linna
Stavanger
* Öljykaupunki
* Tuomiokirkko
* Vanhakaupunki
* Solan hiekkarannat
Bergen
* Meriakvaario
* Kalatori (lohisämpylöitä, aah)
* Bergenshusin linnoitus
* Hansatalot Bryggenillä
* Flöybanen, Flöyen
Ålesund
* Jugendkaupunki, rakennettu vuoden 1904 palon jälkeen
* Näköalavuori Aksla (189 m)
* Tiet ulkosaarille
Lillehammer
* Olympiakaupunki 1994
* Museoalue Maihaugen
Kristiansund
* Saarille rakennettu kaupunki
* Merenalainen tunneli Bergsöyan saarelle, josta siltoja
pitkin mantereelle
* Kirkko
Trondheim
* Tuomiokirkko (Nidaros-katedraali), Norjan kuninkaiden
kruunajaiskirkko
* Vanha Nidelvan silta
* Vanhakaupunki
Narvik
* Ofoten-vuono
* Näköalahissi Fagernesfjelletille
* Maailman suurin malmisatama
* Sotamuseo
Tromsö (Tromssa)
* Jäämeren katedraali
* Akvaario
* Tromsön silta
* Planetaario
Alta (Alattio)
* Kalliopiirrosalue (Unescon maailmanperintölistalla)
* Museo
* Trangdalenin kanjoni
Hammerfest
* Maailman pohjoisin kaupunki
* Kalasatama
* Jääkarhuklubi
5.2 Muita mielenkiintoisia paikkoja
* Drammen (E18, E134). Spiralen: 7 kierrosta tekevä
tunnelitie näköalapaikalle.
* Rennfast (E39). Stavangerin ja Rennesöyn välillä kuuden
ja neljän kilometrin merenalaiset tunnelit. Tiemaksu.
* Gloppedalsura (Rv45). Uskomaton kivikasa, jonka seassa
kulkee valtatie.
* Prekestolen (Rv13). "Saarnastuoli". Tasalakinen vuori ja
600 m pystysuora pudotus Lysefjordiin. Noin 2 tunnin
kävelymatka.
* Röros. Kaivoskaupungin vanhat rakennukset Unescon
maailmanperintöluettelossa. Olavsgruva kaupungin
ulkopuolella, nykyisin museona.
* Trollveggen (E136 Åndalsnes). 1000 m korkea pystysuora
vuorenseinämä. Kiipeilijöiden mekka.
* Atlantintie (Rv64 Kristiansund-Molde). Aivan ulkomeren
rantaan rakennettu tie, tiemaksu. Pikkutie Vevang-Bud
seuraa Hustadvikan rantaa, näköalat aavalle merelle.
* Aurland ja Flåm. Aurland-vuonon pohjukassa
kansallismaisemien keskellä. Flåmista junayhteys
maisemarataa pitkin Oslon-Bergenin radalle.
* Helgelandin rannikko (Rv17). Avomeren rannalla kulkeva
reitti. Kuusi lauttaa.
* Torghatten (Rv17, Rv76 Brönnöysund). Vuori, jonka läpi
on aikojen aikana syntynyt reikä (korkeus 30 m, leveys
15 m). Polku pysäköintipaikalta noin 30 min, ei
huonojalkaisille eikä huonosta tasapainosta kärsiville.
* Saltstraumen (RV17). Kapea salmi, jonka läpi reitti
lähes 100 km pitkälle vuonolle. Maailman voimakkain
vuorovesivirta.
* Lofootit ja Vesterålen (E10, Rv82). Teräviä vuoria,
hiekkaisia poukamia, upeita näköaloja, kalasatamia.
* Kautokeino (Rv92). Norjan saamelaisten keskuspaikka.
Juhlsin hopeapaja.
* Grense Jakobselv (Rv886). Rajajoki Venäjää, entistä
Suomen Petsamoa vasten. Kirkko meren rannalla, "maailman
laita".
* Nordkapp (E69). Kannattaa muistaa korkea
pysäköintimaksu. Tunneliyhteyden piti valmistua 1997,
mutta työ on viivästynyt vaikeiden olosuhteiden takia.
* Mehamn ja Gamvik (Rv888). Mantereen pohjoisimmat paikat
(Nordkapp on saarella). Mehamnin hotelli mainostaa
olevansa maailman pohjoisin.
* Vardö (E75). Itäisin kaupunki merenalaisen tunnelin
takana.
5.3 Tuntureiden ylityksiä ja serpentiiniteitä
Tunturinylitystiet kulkevat yleensä aution ja maisemiltaan
upean ylängön poikki. Vuono-Norjassa niihin usein liittyy
laskeutuminen serpentiinitietä alas.
* Suleskar (Rv45) ja Lysebotn: Yksinäistä kuumaisemaa. 30
serpentiinimutkan laskeutuminen Lysebotniin.
* Haukelifjell (E134). Tunnelin voi ohittaa vanhaa
Dyrskarin tietä (1148 mpy). Röldalin serpentiinitie.
* Hardengervidda ja Måbödalen (Rv7). Spiraaleilla kulkeva
tunnelitie. Vörinfossen (Fossli), 145 m, Norjan
komeinpia.
* Rjukan (Rv37). Vanha teollisuuskaupunki Gausta-tunturin
(1883 m) juurella. Köysirata Gvepseborg-vuorella (890
m). Vemorkissa sodan aikana saksalaisten
raskasvesitehdas, jonka Norjan vastarintaliike tuhosi.
* Dalen (Rv38, Rv45). Kylä laaksossa, johon pääsee vain
serpentiiniteitä pitkin. Telemarkin kanavan päätöspiste,
vanha hotelli.
* Hol-Aurland (Rv50). Kansallismaisema Aurlandin
itäpuolisista serpentiineistä. Serpentiinimutkia
tunnelissa.
* Laerdal-Aurland (Rv610). Ylityskorkeus yli 1300 m.
Toinen kansallismaisema Aurlandin yläpuolisista
serpentiineistä.
* Stalheimklieva (E16). Vanha tie ohi tunnelin, nousu
parhammillaan 18 %, museotie.
* Vikafjell (Rv13 Voss-Kvanndal)
* Gaularfjell (Rv13 Dragsvik-Förde), kuuluisa
serpentiinitie, näköalatasanne
* Övre Årdal-Tyin (Rv53). Serpentiinilaskeutuminen Övre
Årdaliin. Yksityistie Jotunheimiin Övre Årdal-Turtagrö
* Sognefjell (Rv55). Ylityskorkeus 1440 m, korkein yleisen
tien kohta Norjassa. Yksityistie Galdhöpiggenin juurelle
Juvvashyttanille (1841 mpy).
* Strynefjellet (Rv15), tunnelitie. Kesäisin avoinna vanha
tie (Rv258), jonka varrella Strynin kesähiihtokeskus
* Geiranger (Rv63). Eteläinen serpentiini
Strynefjelletiltä (ylityskorkeus 1038 m), yksityistie
Dalsnibballe (1476 mpy). Ennen Geirangeria Flydalsjuvet,
näköalapaikka. Pohjoinen serpentiini (Örneveiet,
Kotkantie, 624 mpy).
* Trollstigen (Rv63). Ylityskorkeus 850 m. Norjan
kuuluisin serpentiinitie.
* Hellesylt-Stranda (Rv60)
* Valdresflya (Rv51). Näköalat Jotunheimiin.
* Friisvegen (Ringebu-Atna). Näköalat Rondaneen.
* Dovrefjell (E6 Hjerkinn-Oppdal)
* Saltfjellet (E6 Mo i Rana-Fauske). Napapiiri.
* Finnmarkvidda (Rv92 Kautokeino-Alta, E6 Alta-Skaidi)
* Ifjordfjellet (Rv98)
* Nordkinhalvöya (Rv888 Ifjord-Mehamn). Uskomatonta
kuumaisemaa.
5.4 Jäätiköitä
* Folgefonni, näköalat Hardangervuonolta
* Jostedalsbreen. Saavutettavissa ainakin Briksdalista
(Rv60) ja Fjaerlandista (Rv5). Fjarlandissa
jäätikkömuseo.
* Svartisen. Saavutettavissa Holandista (Rv17), josta
laivalla 15 min vuonon poikki.
5.5 Sauvakirkot
Keskiaikainen kirkonrakennustyyli. Parhaiten säilyneet
Heddalissa (E134), Borgundissa (E16) ja Urnesissa (Unescon
maailmanperintöluettelossa).
6 Ruoka
6.1 Mitä norjalaisessa kaupassa myydään
Norjalainen ruokakauppa on suomalaisen kaltainen, mutta
eroavaisuuksia toki on.
Norja tuottaa huomattavat määrät kalaa ja muita meren
tuotteita, kuten katkarapuja. Norjalaisessa ruokakaupassa
ei useinkaan ole saatavilla tuoretta kalaa tai kuorittuja
katkarapuja (paitsi majoneesikastikkeessa).
Leipä on edullista. Sämpylöitä kannattaa tutkia ennen
ostamista, koska eräät sämpylän näköiset leivonnaiset ovat
makeita pikkupullia.
Kalapullat (fiskekaker) ovat paketissa hurjan näköisiä,
mutta paistettuina erittäin maukkaita. Pakastettua kalaa on
hyvinkin paljon kaupan; muutenkin norjalaisessa kaupassa
painopiste on Suomea enemmän pakasteissa.
Erilaisia maukkaita turskanmätisäilykkeitä on kaupan.
Tunnettuja nimikkeitä ovat Svolvaerpostej ja Lofotenpostej.
Lihatuotteet ovat kalliita. Paikallinen erikoisuus on
fårepölse, lammasmetwursti. Siitä joko pitää tai sitten ei
pidä. Norjalaisten makkaroiden rasvapitoisuus on korkea.
Lapsille voi yrittää syöttää Lapskausia, joka on
jonkinlainen perunavihannesjauhelihamössö. Myydään vajaan
kilon säilykepurkeissa.
6.2 Kaupat
Halpakauppaketjut Rimi ja Rema1000 ovat levinneet
kaikkialle Norjaan. Näissä hintataso on kohtuullinen.
Ruokaa saa kauppojen lisäksi myös isoimmilta
huoltoasemilta. Lauttojen kahviossa voi nauttia
katkarapuleivän. Majoneesilla.
Paikallinen Alko on nimeltään Vinmonopolet. Sillä on
nykyisin jopa valomainoksia. Olutta noin 4,5 prosentin
alkoholipitoisuuteen asti saa ruokakaupasta.
Kaupat ovat auki suunnilleen samalla tavoin kuin Suomessa.
Maaseudulla voivat olla sunnuntaisin muutaman tunnin auki.
7 Hinnat
Norjan hintataso on mykistävä.
Ruoka ja polttoaine ovat häkellyttävän hintaisia.
Kalatuotteet ovat kohtuullisen hintaisia, mutta
lihatuotteet ovat hyvinkin kalliita. 100 g:n paketti
tavanomaista metwurstia maksaa luokkaa NOK 30 (1997).
Ravintolahinnat ovat korkeita. Kaupan olut maksaa noin NOK
11-12 per 33 cl.
Bensiinin hinta on noin 6,50 mk/litra.
Lauttoihin ja tiemaksuihin saa menemään paljon rahaa, jos
kulkee rannikkoseuduilla.
8 Materiaali
8.1 Kartat
Parhaat Norjan kartat ovat Cappelenin maantiekartat. Lehdet
1-3 etelästä Trondheimin pohjoispuolelle ovat
mittakaavaltaan 1:325000 ja pohjoisen lehdet 4-5 1:400000.
Maksoivat keväällä 1997 Akateemisessa kirjakaupassa 69
mk/kpl. Norjassa eivät ole paljon halvempia.
Norjassa uusittiin teiden numerointi vuonna 1992 ja
keväällä 1997 tehtiin lisämuutoksia eurooppateiden uusien
linjauksien takia. Ainakin ennen vuotta 1992 painettujen
karttojen avulla suunnistaminen voi olla hankalaa.
Norjalaisten tienrakentamisinnon takia muutenkin kartat
vanhenevat nopeasti.
Suurten viivojen suunnitteluun on hyvä olla myös
pienimittakaavaisempi kartta. Tällaisesta käy hyvin
matkailutoimistosta saatavan leirintäalueluettelon mukana
oleva koko maan kartta.
8.2 Matkaoppaat
Hyvin paljon tietoa sisältää kirja "Autolomalla Norjassa",
Nortrabooks A.S. ja Avita-Kustannus Oy. Vuoden 1993
suomenkielinen painos sisältää järkyttävän määrän
kirjoitusvirheitä ja käsittämättömiä lauseita, mutta kelpaa
silti kohtalaisesti. En ole ottanut selvää, onko olemassa
uudempaa painosta. Alkuperäinen norjankielinen painos on
myös saatavilla ainakin Akateemisessa kirjakaupassa.
Ruijan alueelta on julkaistu "Pohjois-Norjan opas".
Norjan matkailutoimistosta saa eri alueiden esitevihkosia.
8.3 Matkailutoimisto
Norjan valtion matkailutoimistolla on toimisto Helsingissä,
osoitteessa Yrjönkatu 23 A, PL 709, 00101 Helsinki.
Esitetilauksia varten on puhelinnumero 0600-0-4700 (2,20
mk/min+ppm). Esitteistä veloitetaan postimaksu.
Matkaesitteiden lisäksi on saatavilla mm. kartalla
varustettu leirintäalueluettelo, aikataulutiivistelmä ja
majoitusluettelo. Aikataulutiivistelmässä on kaikkien
lauttojen kulkutiheys ja -ajat, sekä harvoin kulkevista
itse aikataulu. Tiivistelmän käyttö on vaikeaa ilman
isomittakaavaisia Cappelenin karttoja.
9 Sanastoa
Muutamia sellaisia norjankielisiä sanoja, jotka poikkeavat
ruotsinkielestä:
Bomveg = maksullinen tie
Bre = jäätikkö
Bru = silta
Bröyting = talvinen kolonna-ajo tielaitoksen auton vetämänä
Expressbåt = pikalaiva
Ferist = Tiessä oleva lammasaidan jatke, jonka yli lampaat
eivät pääse. Tehty rautatangoista ja pitää mukavaa ääntä
yli ajettaessa.
Ferje = lautta
Fiskekaker = kalapullia
Fjord = vuono
Flyplass = lentoasema
Fylke = lääni
Gjelder ikke = ei koske
Helleristing = kalliopiirros
Hoved- = pää-
Hurtigruten = "Pikareitti", Bergenin ja Kirkenesin välinen
päivittäinen laivayhteys
Husk = muistaa
Hver dag = päivittäin
Hvor = missä
Hytte = mökki
Ikke tillatt = kielletty
Jernbane = rautatie
Kjöretöy = ajoneuvo
Langs = pitkin
Lukket = suljettu
Mange = monta, useita
Plass = paikka
Pölse = makkara
Rekkverk mangler = kaiteet puuttuvat
Rutehefte = aikataulu
Selskap = yhtiö
Servering = ruokaa tarjolla
Skip = laiva
Snuplass = kääntöpaikka
Sone = vyöhyke, alue
Straum = virta
Torskerogn = turskanmäti
Uke = viikko
Vann = vesi
Vatn = järvi
Vegbom = tien sulkeva puomi
Vei = tie
Voksen = aikuinen
| ||
| Attachments: |
|