Kuvataidekuulumisia Wienistä loppukesältä 2005 Viimeisen kokonaisen päivämme Wienin reissullamme omistimme vielä kulttuurille. kaupunkiin on viimeisen parin vuoden aikana valmistunut erityinen uusi museoalue, Leopoldmuseum nimeltään. Siellä on menossa Suomenkin televisiouutisissa tilaa saanut näyttely "Alaston totuus" (Die nackte Wahrheit).  Siellä on esille viime vuosisadan alun kuuluisimpien itävaltalaisten maalareiden töitä tästä totuuden muodosta, alastomuudesta ja pelkistämisestä, erityisesti arkkitehtuurissa. Sellaiset nimet kuin Gustav Klimt, Egon Schiele, Richard Gerstl, Oskar Kokoschka und Anton Kolig ovat töineen esillä näyttelyssä. Klimt varsinkin on tunnettu juuri naisvartalon kuvaajana, mutta näyttelyssä on myös miehisen komeuden ja kauneuden ylistystä ja kaiken lisäksi androgyyniä kuvausta, jossa miehisyys ja naiseus yhtyvät samassa maalauksessa. Me olemme jo vuosia pitäneet Klimtin töistä, jopa soutuveneemme on kastettu Klimtin "Judith" teoksen mukaan. Alaston totuus -näyttelyssä on lisäksi esillä paljon Klimtin piirroksia, alastomuustutkielmia ja myös mielipiteenilmaisua tällä omalla puhuttelevalla tavallaan. Klimtiltä tilattiin nimitäin vuosisata sitten maalauksia Wienin yliopiston eräiden fakulteettien, filosofian, laki- ja lääketieteen keskeisiin tiloihin. Tulokset eivät vastanneet kuitenkaan viime vuosisadan alun moraalikäsityksiä ja niitä ei siten hyväksytty.  Ne joutivat Ala-Itävaltaan, jossa ne toisen maailmansodan aikana tuhotuivat. Näistä töistä on jäljellä vain valokuvista tehtyjä suurennoksia, jotka ovat mukana näyttelyssä ja jotka eivät kuitenkaan jätä epäselväksi, mistä kielteisissä asenteissa on kysymys: aika ei ollut kypsä hyväksymään alastonta totuutta, "Nude veritas" - ihmisen elämän kiertokulun katselemista sellaisena kuin se todellisuudessa ja rohkean taiteilijan kuvaamana on. Kirjoitan tästä senkin vuoksi näin paljon, koska pidän myös nykyajan suhtautumista alastomuuteen tekopyhänä, epäkypsänä ja senkin vuoksi harhaisena. Sillä, että alastomuus jää pelkästään eroottisesti virittyneen kaupallisuuden kuvaamaksi ja esittämäksi, on seurauksia jotka johtavat vääristyneeseen kuvaan ihmisestä, "alastomasta totuudesta" ja tämä vääristynyt kuva todellisuudesta puolestaan rajoittaa vapauttamme ja kykyä nähdä todellisuus sellaisena kuin se on. Klimt ratkaisi omalla kohdallaan asian niin, että hän kieltäytyi vastaanottamasta yliopistomaalauksista luvattua palkkiota ja maalasi alastonkuvan - pyllistävän sellaisen - kauniista, taaksepäin silmiin katsovasta, pilkallisesta naisesta - puheenvuorona ajan yhteiskunnalliseen, moralisoivaan, osin rasistiseen (juutalaisvastaisuus) ja kriminalisoivaan keskusteluun. Allaoleva kuva ei ole se, vaan näyttelyn yhtenä tunnuskuvana oleva Klimtin teos. -