Previous in Thread |
Next in Thread |
History |
Lapset, nuoret ja Espoon kulttuuri
Cupore ja Suomen Kuntaliitto ovat tehneet vertailun kulttuuritoiminnan kustannuksista (pl kirjastot) 14 suurimmassa kaupungissa (pl Helsinki ja Pori) vuonna 2006. Kulttuurin kokonaismenot olivat vertailussa korkeimmat Tampereella 37 000 tuh €. Turku oli seuraava 30~000 tuh €. Espoo oli kolmas 26~000 tuh €. Asukasta kohti laskien Espoo on kymmenes. Tampere käytti rahaa kulttuuriin kaksi kertaa enemmän asukasta kohti kuin Espoo
Espoon kulttuurin käyttökustannusten osuus kaupungin koko budjetista on 2 %. Matalampi prosentti on vain Vantaalla. Korkein luku on kulttuurimyönteisessä Lahdessa 3,7 %.
Taiteen perusopetuksen osalta Espoo oli seitsemäs: 14 €/as. Korkein luku oli Vaasalla 31 €/as. Espoossahan jää eniten taiteen perusopetukseen pyrkineitä lapsia ovien ulkopuolelle.
Espoon väestörakenteelle on ominaista vertailun suurin 0-14 vuotiaiden osuus (20,2 %). Espoon vision mukaan koulutus ja kulttuuri ovat ainoita, joihin kaupunki voi itse suoraan päätöksillään vaikuttaa. Lapset ja nuoret ovat strategiatasolla asetettu kaupungin toiminnan painopisteeksi. Kulttuuritoimi jakaa avustukset taiteen perusoppilaitoksille ja lasten ja nuorten kulttuuritoiminnalle.
Koko edellisen Sivistystoimen johtajan aikana vallitsi syvä ristiriita em. linjausten toteuttamisesta. Kun kaupungin kaikille muille toimintayksiköille luvattiin joka vuosi budjeteissa lisää rahaa kasvaneiden kustannusten verran, pudotettiin kulttuuritoimen budjetti 7,6 milj €:stä, 6,1 milj €:hen ja on nyt tasoa 6,8 milj. €. Avustukset ovat 62 % koko kulttuuritoimen budjetista ja avustuksista 90 % menee taiteen perusopetukseen.
Viime vuosina kulttuurilautakunta on saanut poliittisissa neuvotteluissa lisättyä lasten ja nuorten avustuksia yli kaupunginjohtajan esityksen, mutta ei koskaan tarpeeksi.
Taiteen perusopetus on kaupungille säädettyä lakisääteistä toimintaa, jota sen avustamat oppilaitokset toteuttavat. Tämän pitäisi asettaa myös kaupungille velvoitteita toiminnan tason säilyttämisessä. Näin ei ole. Koulut saavat tietää 2-3 viikkoa ennen vuoden alkua, paljonko ne saavat avustusta toimintaansa seuraavana vuonna. Kaupunki ei ole sitoutunut esim. säilyttämään avustusten tasoa, vaikka sitä olen esittänyt useamman kerran.
Taiteen perusopetus korvaa kouluissa rajusti vähennettyä taidekasvatusta. Taiteen perusopetusta antaa Espoossa 16 oppilaitosta (musiikki, kuva- ja esittävä taide, tanssi, baletti) joista 8 saa kaupungin avustusta. Näistäkin uusimmat saavat em. syistä oppilasta kohti vain n. runsaat 10 % vanhimpien avustuksista. Kurssimaksut ovat siksi hyvin eritasoisia, mikä luo epätasa-arvoa lasten välille.
Suurin osa oppilaitosten kustannuksista on kiinteitä kustannuksia (80-90 %, palkat ja vuokrat). Tänä vuonna budjetin ylittävä lisätarve on lähes 500~000 €, mikä on saman verran kuin rahaa on varattu kulttuuritoimessa kaiken muun kulttuuritoiminnan avustamiseen. Paria nuorempaa koulua uhkaa konkurssi, kun joutunevat jatkossa maksamaan Työehtosopimuksen mukaista palkkaa (nyt 20 % alle TES:n tason.
Espoolla on vielä paljon tekemistä, että sen tavoitteeksi asettamat lasten ja nuorten kulttuurin ja koulutuksen tavoitteet toteutuu.
Juhani Hakala
Espoon kulttuurilautakunnan puheenjohtaja
| ||