Suomi - hiilarimerkintöjen takapajula   Suomessa on diabeetikoita enemmän kuin missään muualla maailmassa. Silloin saattaa ajatella, että Suomessa olisi diabeetikot huomioitu hyvin mm. elintarvikemerkinnöissä. Näin ei kuitenkaan ole. Ykköstyypin diabeetikon ateriainsuliinin määrä määräytyy ruoka-annoksen hiilihydraattien mukaisesti. Silloin on erittäin tärkeää arvioida hiilihydraatit oikein. Tässäpä ongelma piileekin. Suomessa elintarvikkeiden ravintoarvot merkitään pääsääntöisesti sataa grammaa kohti (jos merkitään ollenkaan) eikä esim. kappalemääräisesti tai annoskohtaisesti. Tämä hankaloittaa diabeetikon elämää tehokkaasti ja sen huomaa varsinkin vaiheessa, jolloin diabeetikkolapsi alkaa itse opetella hiilihydraattien laskemista. Maailmalla reissatessa olen havainnut, että diabeetikon elämä hiilihydraattien arvioinnin kannalta olisi huomattavasti helpompaa melkein missä tahansa muualla kuin täällä Suomessa. Pienten diabeetikoiden ruoka-annokset ovat pieniä, niin myös insuliiniannokset. Tällöin muutamankin gramman arviointivirheellä annoksen kokonaishiilihydraattimäärässä saattaa olla suuri vaikutus aterian jälkeiseen verensokeriarvoon. Myös lapsidiabeetikoiden verensokeritasapaino pyritään pitämään tasaisena ilman korkeita tai matalia arvoja, mutta arviointivirheet hiilihydraattimäärissä saavat heittoja varmasti aikaan. Kyse on siis taloudellisestakin ongelmasta. Tavoitetasolla pysyvä verensokeriarvo turvaa diabeetikkolapsellekin melkein yhtä pitkän eliniän kuin meille terveillekin ilman lisäsairauksia. Korkealla pysyttelevä verensokeri taas saa aikaan lisäsairauksia, joiden hoitokustannukset maksetaan verovaroista. Ykköstyypin diabeetikoiden hoitotasapainon parantamisen vuoksi suosittelen elintarvikemerkintöjen muuttamista siten, että hiilihydraattitiedot lukevat selkeästi / kappale tai annos. Olen aktiivisena vanhempana ollut yhteydessä eri elintarviketuottajiin tämän asian tiimoilta. Hämmästelen, ettei asian suhteen tapahdu kehitystä, ennemminkin päinvastoin. Uusien tuotteiden tullessa markkinoille tai pakkauksen uudistuttua merkinnät ovat saattaneet vain heiketä. Näitä lapsidiabeetikoiden mielipiteitä kannattaisi kuunnella tarkalla korvalla, sillä hehän ovat pitkäaikaisia kuluttajia hyvän tuotteen löydettyään. Ainakin meidän perheemme valitsee aina mieluummin kaupan hyllyltä tuotteen, jossa hiilarimerkinnät ovat selkeästi luettavissa kuin että ne puuttuvat kokonaan. Ihan ensimmäiseksi toivon tätä uudistusta karkkeihin, kekseihin ja jäätelöihin, sillä niiden hiilarimäärien arvioiminen on arpapeliä. Nämä sokeria sisältävät herkut kuuluvat myös diabeetikkolapsen juhlahetkiin, kuten meidän muidenkin. Mari Niemi-Saari, Vantaa diabeetikon äiti