KM Anna Mari Leinosen kasvatustieteen (ammattikasvatus) alaan kuuluva väitöskirja Ammatillinen opettajuus kansallisessa verkko-opetuksen kehittämishankkeessa (Vocational Teachership Within The National Developing Project Of Internet-based Teaching) tarkastetaan 12.6.2008 klo 12 Tampereen yliopiston ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksessa, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna. Vastaväittäjänä on dosentti Seppo Helakorpi (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Pekka Ruohotie. *** Anna Mari Leinonen on syntynyt Oulaisissa ja hän on suorittanut kasvatustieteiden maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa. Leinonen on työskennellyt vuosina 2000-2008 projektipäällikkönä, ylitarkastajana, opetusneuvoksena ja henkilöstön kehittämispäällikkönä Opetushallituksessa. Huhtikuusta 2008 alkaen hän on työskennellyt koulutuspäällikkönä Finavian ammatillisessa erikoisoppilaitoksessa Avia Collegessa. Leinosen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1325, Tampere University Press, Tampere 2008. ISBN 978-951-44-7359-3, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 736, Tampereen yliopisto 2008. ISBN 978-951-44-7360-9, ISSN 1456-954X.http://acta.uta.fi. Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. (03) 3551 6055, e-mail: taju@uta.fi. Lisätietoja: Anna Mari Leinonen, puh. 040 - 7746 349, annamari.leinonen@aviacollege.fi LEHDISTÖTIEDOTE Miten tietotekniikkaa voidaan käyttää käytännön ammattien oppimisen tukena? Tietotekniikka alkaa olla läsnä kaikkialla. Se tunkeutuu kaikille ihmisen elämän osa-alueille, yhä voimallisemmin myös oppimiseen ja opiskeluun. Ammattien oppimisen tueksi tekniikka tuli laajamittaisesti Tietoyhteiskuntaohjelmasta käynnistyneen virtuaalikouluhankeen myötä. Tavoitteena ei ollut vain tekniikan liittäminen perinteisiin opintoihin, vaan kokonaan uudenlaisen toimintakulttuurin luominen. Ohjelma velvoitti ammatilliset opettajat käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessaan. Verkko-opetuksen indikoitiin muuttavan opettajuutta ja opettajan pedagogista ajattelua. Tietoyhteiskunta ohjelma on päättynyt. Ovatko ammatillisten oppilaitosten toimintakulttuurit uudistuneet? Onko ammatillinen opettajuus muuttunut vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin? Tutkimuksen tavoitteena oli sekä ymmärtää että tuottaa tietoa verkko-opetuksesta ammatillisessa koulutuksessa ja ammatillisesta opettajuudesta muuttuvan yhteiskunnan keskellä. Tutkimusaineistona olivat virtuaalikouluhakkeen raportit ja hankkeessa mukana olleiden opettajien verkko-opetustoteutuskuvaukset. Tutkimuksessa pyrittiin huomioimaan koulutusalojen erityislaatu. Tutkimus osoitti, että verkko-opetuksen käyttöön ottaminen ei automaattisesti muuttanut opettajuutta. Virtuaalikouluhanke on toiminut kuitenkin interventiona ja ne opettajat, jotka ovat syvältä prosessoineet omaa pedagogista ajatteluaan, ovat uudistuneet. Sama ilmiö näyttäytyi kaikilla aloilla. Sillä käsityksellä, joka opettajilla oli verkko-opetuksesta, oli ilmeinen yhteys opettajuuteen ja sen uudistumiseen. Tutkimuksen päätuloksena on kolme opettajuuskategoriaa, jotka eroavat toisistaan tieto- ja oppimiskäsityksen perusteella. Eri ammattialoja on tarkasteltu suhteessa näihin kategorioihin. Tulosten mukaan eri aloilla on erilainen tieto- ja oppimiskäsitys. Tämän vuoksi eri alojen opettajat käyttivät hyvin erilaisia opetusmenetelmiä verkko-oppimisympäristössä. Huomionarvoista on, että naisvaltaisella sosiaali- ja terveysalalla suhtauduttiin kaikkein avoimimmin verkko-opetuksen kehittämiseen ja opettajuuden uudistamiseen. Sen sijaan tekniikan ja liikenteen alan opettajat kuvasivat kokeneensa melkoista muutosvastarintaa oppilaitoksen johdon taholta ja heidän kuvauksensa osoittivat, että rakenteet eivät tukeneet opetuksen laajamittaista monimuotoistamista. Pedagogisesti mielekkään verkko-opetuksen käyttöönotto on vaativa prosessi, sillä tekniikan käyttötaitojen lisäksi opettajalta on vaadittu merkittäviä ponnistuksia toimivien pedagogisten mallien kehittämiseksi. Pedagogisen sisältötietouden lisäksi ammatillisessa opettajuudessa korostui pedagogisen rakkauden merkitys. Opiskelijoista välittävän opettajan merkitys on erittäin oleellista, kun opetusta viedään verkko-oppimisympäristöön. Vaikka opettajien pedagogisella ajattelulla on erityisen suuri merkitys opetuskulttuurin uudistamisessa, muutoksia tarvitaan muillakin alueilla. Kaikkien alojen opettajat toivoivat tukea oppilaitosorganisaatioilta. Muutos onnistuu vain, jos opettajuus, johtajuus, infrastruktuuri ja ohjausjärjestelmä ovat muuttumassa samaan aikaan. Muutoksen tueksi tarvitaan vahvaa tahtoa uudistua, herkkyyttä heikoille signaaleille ja rohkeutta tehdä uusia avauksia. Tätä kaikkea tulee tukea täydennyskoulutuksella ja tutkimuksella.