Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Espoolla ja Helsingilläkin on oikeuksia


	Jos Suomen kunnat laitettaisiin peräkkäin jonoon olisi kuntakeskuksia neljän kilometrin välein. Tämä karrikoitu esimerkki osoittaa hyvin Suomen kuntarakenteen järjettömyyden, jonka kustannuksia me Espoossa ja Helsingissä maksamme. Kun Espoo maksaa 2-3 veroäyripennin verran tämän organisaation ylläpidosta on meillä oikeus vaatia, ettei 448 kunnassa Suomessa esitellä, valmistella, tarkasteta ja tarjota samoja palveluja ja vielä niin, että palvelut on haettava kirkonkylästä 40 km:n päästä vaikka naapurikirkonkylä olisi 10 km:n päässä. Me pidämme rahojen pakkosiirroin kannattamattomia kuntia hengissä. Kun rahaa tulee meiltä ilmaiseksi, ei tarvitse miettiä kuntaliitoksia. Espooseen muuttaa joka vuosi väkeä yli keskisuuren kunnan (mediaanikeskiarvo) koko väkimäärän - 5000 asukasta tänäkin vuonna. Muuttajat ovat usein palveluja tarvitsevia nuoria lapsiperheitä. Espoossa valmistuu ensi vuonna 20 uutta tai korjattua koulua, joissa on 2600 lasta. Taas saisi laskea yhteen monta pikkukuntaa samoihin lukuihin pääsemiseksi. Espoossa asuu ehkä n. 50 keskikokoisen kunnan verran lapsia ja nuoria. Espoossa ei kannata nostaa veroäyriä, kun siitä suuri osa menisi muille kunnille. Verrattuna HS:n Espoon budjettiartikkeliin (8.10.02) ovat oikeiston ajamat koulusupistukset liioiteltuja, mutta olen myös huolissani siitä että supistukset kohdistuvat "toisarvoiseen" mutta hyvin tärkeään ennaltaehkäisevään sosiaali- ja terveystyöhön, jota tekevät nuoriso, liikunta- ja kulttuuritoimet. Tuhannet lapset ja nuoret joutuvat kadulle. Sen kustannuksia maksamme kauan samoin kuin koulutuksen kurjistamisen. Näillä supistuksilla on vaikutuksia myös Suomen talouselämään, koska yhä tärkeämpää yritysten sijoittumiselle ovat synergiaedut ja työntekijöiden asuinympäristö ja kunnalliset palvelut. Kansainvälisiä yrityksiä pitää houkutella maamme syrjäisen sijainnin vuoksi. Meillä ei ole pian keinoja siihen ja seurauksena varojen siirrot meiltä muille kunnille ehtyy. Mistäs sitten rahat? Tilanne on kestämätön. Helsinki ja Espoo ovat joutuneet lainanoton ja palvelujen karsimisen syöksykierteeseen, jonka pohjaa ei näy. Peruspalvelut tulee taata tasa-arvoisesti kaikille kansalaisille, mutta rahat pitää mennä palvelujen tuottamiseen - ei päällekkäisen byrokratian pitämiseen 448 kunnassa. Aivan - onhan kuntaliittoja - ja jokaisessa liiton kunnassa valmistelemassa, seuraamassa ja osallistumassa virkamiehiä kuntaliiton asioihin. Miksi näin? Miksi julkisuudessa ei ole näkynyt yhtään tutkimusta taloudellisesti tehokkaasta paikallishallinnon organisaatiosta, miksi tilanteeseen ei tule muutosta? Siksi että näissä pienissä kunnissa on kepulais- tai RKP-enemmistöinen valtuusto, jotka menettäisivät luottamuspaikat ja joskus enemmistönkin. Kun pääkaupunkiseudulla äänestetään Kepua äänestetään tämän kalliin ja tehottaman organisaation jatkumisesta. Tervetuloa vain Helsinkiin puheenjohtaja Jäätteenmäki. Juhani Hakala Espoo Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Varavaltuutettu (sd)