SUUR-ESPOONLAHTI Asukasmäärä 2001        45 988   Asukasmäärä 2009 (ennuste)      51 362   Pinta-ala (maa-alue) km2        37,6     Pientaloasuntoja        8 799    Kerrostaloasuntoja      9 814    Keskim. tulot mk / työvoima n.  171 400  Työpaikkoja n.  9 700    Historiaa    Nykyisen Espoonlahden alue muodosti aikoinaan Espoon ensimmäisen ”teollisuusalueen”, sillä sinne perustettiin 1800-luvun jälkipuolella useita Helsingin kasvavaa rakennustoimintaa palvelevia tiilitehtaita ja höyrysahoja. Alueen savinen maaperä oli tiilenvalmistukselle sopiva ja kulkuyhteydet merta pitkin Helsinkiin hyvät. Muutenkin tällä Espoon lounaisella ranta-alueella toiminta oli vuosisadan vaihteessa toimeliasta; myllyssä jauhettiin viljaa ja oma meijeri turvasi maitotuotteiden saatavuuden. Kyläkaupoista, joista Stensvikiin (Kivenlahti) perustettu maalaiskauppa oli Espoon ensimmäinen, sai muita tarvikkeita ja paikallinen koulu antoi nuoremmalle väelle oppia elontielle. Seudun asukasmäärä luonnollisesti kasvoi työväen muuttaessa tehtaiden liepeille.     Rannoille ja saariin, erityisesti Suvisaaristoon, levisi vähitellen 1800-luvun loppuvuosikymmeninä Helsingin puolelta varakkaiden pääkaupunkilaisten kesähuvila-asutusta. Huviloille saattoi purjehtia arvokkaampaakin väkeä, kuten tsaari Aleksanteri III seurueineen kesäkuussa 1889. Näyttävä esimerkki rannikon huviloista on Eliel Saarisen 1900-luvun alussa suunnittelema Villa Miniato Soukanrannassa. Säännöllinen höyrylaivaliikenne Helsingin ja Espoonlahden välillä toimi 1870-luvulta 1940-luvulle. Myös nuorisoseuraliike, joka kotiutui Espooseen 1900-luvun alussa, löysi Espoonlahden rannoilta hyviä tonttipaikkoja seurataloilleen, esim. Suvisaaristoon siirretty Soukanniemessä aiemmin sijainnut Vikingaborg vuodelta 1932.    Sotien jälkeen vuoteen 1956 asti kulki Porkkalan vuokra-alueen raja pitkin Espoonlahtea, mikä vaikeutti kasvavan kunnan lounaisalueiden sodanjälkeistä maankäytöllistä suunnittelua. Tapiolan rakentamisen jälkeen ruvettiin muualtakin Espoosta etsimään vastaavia lähiörakentamiselle soveltuvia alueita. Asuntosäätiö hankki Stensvikin kartanon maat vuonna 1961 ja uuden kaupunginosan suunnittelu asuinalueineen, työpaikkoineen ja palveluineen käynnistyi yhdessä Espoon kauppalan sekä eräiden rakennusyhtiöiden kanssa. Aluerakentamissopimusten myötä alettiin 1970-luvun alussa rakentaa Kivenlahden, Soukan, Laurinlahden ja Iivisniemen asuinalueita. Pääosa näistä valmistui 1970-luvun kuluessa, kuten myös Suomenojan teollisuusalue. Suur-Espoonlahden pohjoisimmat alueet, Nöykkiö ja Latokaski, kuten Suvisaaristokin, ovat säilyneet pientalovaltaisina alueina.      Yleistä    Suur-Espoonlahdella on enemmän rantaviivaa kuin millään muulla Espoon suuralueella. Sen läntisen rajan muodostaa Espoonlahti ja lisäksi sen eteläosassa on laaja Suvisaaristo. Tälle ranta-alueelle on viimeisen kymmenen vuoden aikana rakennettu korkeatasoisia pientaloasuntoja ja –alueita. Toisaalta Nöykkiön-Latokasken metsäylängöt ja peltomaisemat tarjoavat myös erinomaiset puitteet pientalovaltaiselle asuntorakentamiselle.     Alueella on muutama kaupunkimaisesti rakennettu keskustaajama, Kanta-Espoonlahden keskus ja Kivenlahti, sekä Iivisnimen ja Soukan taajama-alueet.     Suuralueen halkaisee itä-länsisuunnassa Länsiväylä-moottoritie. Pohjois-eteläsuunnassa puuttuvat suuremmat valtaväylät, mutta pienemmät, Kauklahden väylä Kehä III:lle ja Finnoontie Espoon keskukseen, jakavat tämänsuuntaiset liikennevirrat. Väestö ja perheet    Suur-Espoonlahden alueella asuu noin 46 000 asukasta. Tämä on vajaat 22 % koko Espoon asukasmäärästä. Asukasmäärän ennustetaan kasvavan vuoteen 2009 mennessä runsaaseen 51 000 asukkaaseen. Kasvu olisi tällöin 12 %. Tämä on hieman alle keskimääräisen Espoon kasvuarvion, 14 %.     Alueella on keskimääräistä enemmän nuoria, mutta Kanta-Espoonlahden alueella asia on päinvastoin. Vuoteen 2009 mennessä näyttää yli 65-vuotiaan väestön osuus kasvavan tällä Kanta-Espoon alueella voimakkaammin kuin muilla Suur-Espoonlahden alueilla. Myös Suvisaaristossa on vanhempaa väestöä keskimääräistä enemmän, mutta siellä asuu kaikkiaan vain vajaat 500 ihmistä.     Edellä kuvatun väestörakenteen kanssa samantapaisia ovat alueen perhesuhteita kuvaavat tunnusluvut. Perheväestön osuus alueen väestöstä on hieman keskimääräistä suurempi. Erityisesti Nöykkiö-Latokaski ja Kaitaa ovat juuri perheiden asuinalueita. Näillä alueilla perheväestön osuus on 94 % (Nöykkiö-Latokaski) ja  90 % (Kaitaa, vert. Espoo  82 %) ja lapsiperheiden osuus perheistä on 61 % (Nöykkiö-Latokaski) ja 56 % (Kaitaa). Koko Espoossa vastaava suhde on 49 %.     Kanta-Espoonlahden alueella perheväestön ja lapsiperheiden osuudet ovat sitä vastoin Espoon keskiarvoa alhaisemmat. Yksinhuoltajia ja yksinasuvia on tällä viimeksi mainitulla alueella keskimääräistä enemmän, yksinhuoltajaperheitä  11 % perheistä ja yksinasuvia 16 % väestöstä. Asuminen    Suur-Espoonlahdessa on noin 18 600 asuntoa. Näistä  53 % on kerrostaloasuntoja ja loput pientaloasuntoja. Alueellista vaihtelua yllämainitussa jakautumassa on runsaasti. Niinpä Kanta-Espoonlahden alueella kerrostalohuoneistojen osuus on 79 %, Kaitaalla 31 % ja Nöykkiö-Latokasken alueella ainoastaan 10 %.     Vuokra-asuntoja kaikista alueen asunnoista on 30 % (Espoossa  35 %). Kaupungin vuokra-asuntoja näistä on lähes puolet (45 %), yhteensä noin 2 500 asuntoa. Kaupungin omistamat vuokra-asunnot sijoittuvat Suur-Espoonlahden pienalueille siten, että Espoonlahden Keskuksen alueella  niistä on noin 570 asuntoa ( 33 % asuntokannasta), Kivenlahdessa noin 500 ( 12 %), Nöykkiönlaaksossa ja Iivisniemessä molemmissa runsaat 300 (runsaat 20 %), Eestinmalmissa vajaat 240 ( 24 % ), Laurinlahdessa n. 190 ( 13 %) ja Soukanmäessä n. 190 ( 6 %).   Alueen väestöstä vain 2 % asuu puutteellisesti varustetussa asunnossa, mutta ahtaasti asuu sen sijaan 25 % asuntokuntien henkilömäärästä.    Suur-Espoonlahden rakennuskanta on verrattain nuorta. 30 vuotta vanhoja, tai sitä vanhempia rakennuksia on vain 19 %. Erityisesti 1980-luku on ollut vilkas rakentamisen kausi tällä alueella. Silloin on valmistunut  2000 rakennusta, joka on kokonaismäärästä kolmannes. Työpaikat ja työvoima    Suur-Espoonlahden vajaasta 10 000:sta työpaikasta suurin osa, 3200, on kaupan työpaikkoja. Teollisuuden työpaikkoja on alueella vain runsaat 1400. Näistä noin puolet sijoittuu Länsiväylän pohjoispuolella, Saunalahdessa sijaitsevalle teollisuusalueelle. Tämän lisäksi teollisuutta on Eestinmalmin alueella ja Kaitaan alueella.       Suur-Espoonlahden sisällä työpaikkaomavaraisuus vaihtelee muilla tilastoalueilla 20 – 60 %, mutta Saunalahden alueella se on 160 %. Koko suuralueen työpaikkaomavaraisuus on  43 %, kun Espoossa se on yli 90 %. Tältä alueelta käydään paljon muualla töissä.     Työttömyys on suuralueella lähes samaa luokkaa kuin koko Espoossakin, eivätkä alueelliset vaihtelut ole kovinkaan suuria. Työttömyysprosentti vaihtelee Kanta-Espoonlahden 8 %:sta Nöykkiö-Latokasken 5 %:iin.    Suvisaaristossa asuvat ansaitsevat tällä alueella keskimääräisesti eniten, yli 280 000 mk vuodessa työvoimaan kuuluvaa kohti. Myös Saunalahden alueella päästään yli 200 000 mk vuosituloihin. Kanta-Espoonlahden työllisten ansiot ovat 160 000 mk vuodessa (Espoo 175 000 mk).     Tulojen lisäksi myös koulutustaso on Kanta-Espoonlahden alueella keskimääräistä alhaisempi. Ainoastaan perusasteen on suorittanut  34 % kaikista 15 vuotta täyttäneistä. Koko suuralueella vain perusasteen suorittaneiden osuus on 32 %. Palvelut                  Soiaali- ja terveyspalvelut    Suuralueella toimii kolme terveysasemaa, Espoonlahden, Kivenlahden ja Soukan terveysasemat. Lisäksi alueella on mm. viisi hammashoitolaa, kuusi äitiysneuvolaa, palvelutalo. Tällä suuralueella on 35 kaupungin ja 16 yksityistä lasten päiväkotia. Niissä on runsaat 2200 päiväkotipaikkaa. Lisäksi kunnallisia perhepäivähoitopaikkoja on vajaat 480. Päivähoitopaikkoja on sataa alle seitsemänvuotiasta kohti 42, kun Espoossa niitä on 49. Peruskoulu    Alueen 13:ssa alakoulun toimipisteessä ja 6:ssa yläkoulun toimipisteessä on oppilaspaikkoja yhteensä runsaat 5100 kappaletta. Alakoulupaikkoja on sataa lasta kohti 73 ja yläastepaikkoja 117. Kirjastopalvelut    Kirjastoja alueella on kolme, Kivenlahdessa, Nöykkiössä ja Soukassa. Niiden yhteenlaskettu lainauksien määrä on n. 600 000, joka on 13 lainausta asukasta kohti. Liikuntapalvelut    Ulkoilu- ja liikuntapaikkoja alueella on runsaasti. Espoonlahden keskuksessa on jäähalli, kuntosali, uimahalli, urheiluhalli ja urheilupuisto. Kivenlahdessa on urheilukenttä. Soukan eteläkärjessä, Hanikassa, on ulkoilualue ja lenkkipolku. Pitkä rantaviiva on mahdollistanut sen, että alueella on viisi pienvenesatamaa ja kuusi yleistä uimarantaa.