Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Suur-Tapiola - Keskustelut

Tapiola ja Otaniemi -projekti

Avoin kirje Espoon päättäjille

Eilen Syystreffeillä kiinnitin huomiota siihen, että kaupunginjohtajan puheenvuorossa Tapiolan kulttuuritarjonta tuli esille oikeassa valossa, mutta Otaniemen Kehitys Oy:n lehtisessä ja Markku Markkulan puheessa kulttuuri oli korvattu yhdellä sanalla ”Tapiolan kulttuuriraitti”. Lehtisessä kulttuuriraitti on otsikon ”Toimiva joukkoliikenne” alla!

Otaniemeen tulee korkeatasoista asumista ja on jo korkeatasoisia firmoja. Tutkimusten mukaan he arvostavat korkeatasoista kulttuuritarjontaa ja sijoittuvat sen läheisyyteen. Keilalahti ei olisi Keilalahti ilman Tapiolan imagoa.

Esittäisin, että lehtiseen ja projektiin otetaan kuudes askel: ”Tapiolan korkeatasoinen kulttuuri- ja liikuntatarjonta”. Edeltävät kohdathan olivat 1. huippuyliopisto, 2. 15 000 uutta työpaikkaa, 3. viihtyisä asuminen, 4.palvelut, 5 toimiva joukkoliikenne.

Sattuneesta syystä perustelen esitystäni vain kulttuurilla, mutta kaikki allasanottu sopii myös liikuntaan. Uskallan puuttua asiaan senkin vuoksi, että esitin Länsiväylässä vuosi sitten juuri Otaniemen, Keilalahden ja Tapiolan imagollista ja toiminnallista yhdistämistä. Tapiola vain ei ole saanut tässä ”kolmiyhteydessä” sitä imagollista arvoa, mikä sille kuuluu.

Perustelen lisäystoivettani kulttuurin osalta seuraavasti:

· Kulttuuritalo WeeGee on kansallinen nähtävyys sinänsä

· EMMA on Suomen suurin taidemuseo, jossa on yksi Suomen parhaimmista ellei paras kokoelma suomalaista taidetta.

· Etnografinen museo on Suomen ainoa.

· Kellomuseo on pohjoismaiden ainoa.

· Linnanmäeltä tullut lelumuseo on Suomen paras.

· Kaupunginmuseo saa kiitosta näyttelyistään, vaikka tilat ovat riittämättömät

· Tieto- ja taidetekniikkasäätiössä Cartesissa ovat mukana Espoo ja korkeakoulu.

· WeeGeellä toimiva Espoon Kuvataidekoulu on Suomen paras ja suurin.

· Tapiola Sinfonietta on yksi Suomen parhaimmista, joidenkin mielestä Suomen paras orkesteri. Tapiola-salin akustiikka vain ei ole orkesterin tasoa.

· Kaavailtuun kulttuurikeskuksen lisärakennukseen tulisi akustisesti korkeatasoinen sali Sinfonietan ja osin Espoon musiikkiopiston käyttöön (Tapiola-sali vapautuu kaupalliseen käyttöön päivisin). Samoin kaupunki ja firmat tarvitsevat käyttöönsä Tapiolassa isomman ja edustavan ravintolasalin, ettei tarvitse edustaa Kulttuurikeskuksen eteistiloissa.

· Tapiolassa on maailman parhaimpiin kuuluvia lapsi- ja nuorisokuoroja.

· Kulttuurikeskuksessa on monimuotoista kulttuuritarjontaa, kevyestä ja klassiseen.

· Espoossa on valtakunnan tason kulttuuritapahtumia: lajinsa ykköset April jazz (asiantuntijoiden arvostama) ja Espoo Cine. Kuoro- ja pianoviikoilla on oma kansallinen merkityksensä. Urkuyö ja Aaria on kansallinen tapahtuma, johon tullaan kauempaakin.

· Tapiolan arkkitehtoninen lippulaiva tulee toivottavasti olemaan Espoon kansainvälinen teatteri, joka ei voi parempaan paikkaan sijoittua kuin Tapiolaan kansainvälisten firmojen viereen. Sen palveluja tulevat taatusti Keilalahden ja Kehä I:n yritykset käyttämään.

· Kaiken em. jälkeen kuitenkin ehkä tärkeimmäksi jää edelleen Tapiolan arkkitehtoninen luonne ja ilme. Sen ydin on edelleen elinvoimainen mutta sitä tulee arvostaa ja vaalia. Teatteritalon suunnittelussa pitää arvostaa ja ottaa huomioon Tapiolan arkkitehtonisesti arvostettu ilme. Se tulee olemaan lähiajan merkittävin kaupungin imagohanke.

”Otaniemi”-lehtisen kansiympyrässä on ylinnä kyky nähdä. Kulttuuri on kykyä nähdä. Sanaa käytetään kuvaamaan yhdenmukaista käytöstä. Mutta kulttuuri on myös kykyä nähdä eri tavalla. Sitä kutsutaan myös luovuudeksi. Kulttuurin kehittämät aivot ovat omalla sarallaan luovat. Kulttuuri ja innovaatio ovat usein myös kykyä yhdistellä olemassa olevia asioita uudella tavalla.

Suomen menestys perustuu koulutukseen ja luovuuteen, jotka vain harvoin ovat synonyymejä. Monien tutkimusten mukaan kulttuuriin sijoitettu euro tulee vajaa kaksinkertaisena takaisin. Meillä tulisi olla kyky nähdä, että Tapiolan kulttuuri- ja liikuntatarjonta ovat keskeinen osa Otaniemi-projektia. Koulutusgeneraattori on Otaniemessä, luovuusgeneraattori Tapiolassa ja nämä yhtyvät Keilalahdessa ja Kehä I:n varrella. Vaikka Tapiolan kulttuurin merkitys ei ole samaa luokkaa hyödynnettävyydessään kuin Otaniemen koulutus, sillä on vahva luovuuden vaalimiseen liittyvä symboliarvo.

Kannattaisi myös miettiä mikä on kaupunginhallituksen valmisteluun juuri laittama Espoon imagoa korostavan omailmeisen liikunta- ja kulttuuriraitin reitti? Jospa se lähtisikin Otaniemestä, Keilalahden kautta Tapiolaan ja sieltä WeeGeen kautta urheilupuistoon kiertäen metroasemien kautta? Ja metroasemilla olisi sähköistä tietoa liikunta- ja kulttuuritapahtumista. Siinä hölkätessä tarttuisi urheilupaitaan aimo annos kulttuuria.

Puhun metrosta itsestäänselvyytenä, koska näin tekivät myös kaikki Syystreffien luennoitsijat.

Metroa odotellessa Helsingistä voisi lähteä omailmeinen Tapiolan kulttuuri- ja liikuntabussi (Keila- ja Otaniemen kautta, nauhalla kerrottaisiin ajoympäristöstä ja Tapiolan tapahtumista), jonka laiturilla olisi myös sähköisesti tietoa sen illan Espoon kulttuuri- ja liikuntatarjonnasta. Sitä voisivat lukea odotellessaan espoolaisetkin työssämatkustajat. Se loisi kuvaa High tech-Espoosta. Espoo olisi myös ensimmäinen kaupunki, joka nostaisi liikunnan ja kulttuurin niille kuuluvaan samanarvoiseen asemaan.

Kaikki edellä sanottu ei korvaa suuralueiden alueellista asukasta, erityisesti lapsia ja nuoria, lähellä olevaa kulttuuritoimintaa. Mutta ehkä yhä useammin kulttuurin ja liikunnan nälkäiset espoolaiset pysyisivät oman kaupungin rajojen sisäpuolella. Liikunnan osaltahan näin jo pitkälti tapahtuu. Viimeistään metron myötä Tapiolan kulttuuri- ja liikuntakeskittymä olisi kaikkien pääkaupunkiseutulaisten käytettävissä. Weegeen myötä vetovoima on kulttuurissa luotu, vetovoimaväylät magneettiin vain ovat vielä puutteelliset.

Juhani Hakala

Espoon kulttuurilautakunnan puheenjohtaja