MITÄ KAUKLAHDESTA TULEE ISONA? Kauklahden keskusta on niitä harvoja paikkoja pääkaupunkiseudulla, joka ei ole juurikaan muuttunut 50-luvulla otetuista valokuvista. Vanha tiilitehdas on paikallaan, Halmeen leipomo, Bergströmin kauppa, Varubodenin ja Puhelinyhdistyksen talot. Vaikka toiminta onkin saattanut muuttua moneen kertaan, ovat fyysiset puitteet jäljellä. Tyhjät näyteikkunat muistuttavat nyt kovaa vauhtia katoavista palveluista. Tarvitaan selkeitä päätöksiä siitä, miten aluetta tullaan kehittämään ja millä aikataululla. Noususuhdanteen taittuessa kaavoituksen voimavaroja voidaan taas kohdistaa asuntoalueiden suunnitteluun. Espoossa teetetty kysely kaupunkilaisten asumismieltymyksistä antaa vastauksen minkälaista asumista halutaan, mutta mihin kaavoitetaan, on vielä avoin kysymys. Nyt kun Leppävaaran ja Matinkylän keskustan kerrostalovaltaiset alueet ovat valmistumassa, olisi aika suunnata asuntotuotantoa pientalorakentamiseen. Kauklahti pääkaupungin uloimmalla kehävyöhykkeellä, Kirkkonummen rajalla, on mitä luontevin pientalokaupungin paikka. Hyvät liikenneyhteydet, meren läheisyys, vehreät jokilaaksot ja vanha kylämiljöö tarjoavat asuinalueelle houkuttelevan lähtökohdan. Mikä parasta, meillä kauklahtelaisilla on yhteinen kehittämisvisio; pikkukaupunkimainen puutarhakaupunki, jonka nyt myös kaupunki alueen suurinpana maanomistajana on omaksunut alueen kaavoituksen pohjaksi. Ilman Kauklahti-Seuran ja alueneuvottelukunnan vuosia kestänyttä määrätietoista ponnistelua kaavoitus jatkuisi todennäköisesti nykyisen kaltaisina postimerkkeinä vailla kokonaisnäkemystä. Vaikka keskustan asemakaavoitus on lopulta saatu viiden vuoden kaavoitusohjelmaan, sen toteutumisesta ei ole takeita.   Paineet Kehä III ulkopuolella taajamarakenteesta erillään olevien alueiden kaavoittamiseksi uhkaavat Kauklahden keskustan kehittämistä. Kuluneena keväänä arkkitehti Ossian von Konow Kauklahti-Seuran kutsumana kertoi puutarhakaupunkiaatteen varhaisista vaiheista. Ensimmäisen mallikaupungin perustamisesta Englannin Letchworthiin tulee vuonna 2005 kuluneeksi sata vuotta.Tuolloin järjestettiin kuuluksi tulleen alueen ensimmäisistä kortteleista koostuva omakotinäyttely, "Cheap Cottage exhibition". Espoossa etsitään paikkaa asuntomessujen järjestämiseksi vuonna 2006-7. Kauklahden keskustaa ympäristöineen on ehdotettu koerakentamisen alueeksi vanhaa kulttuurimiljöötä kunnioittaen. Asukkaiden huoli kylämiljööstään on aiheellinen ja siitä on tiedotettu viranomaisille ja päättäjille uupumukseen asti pieninä palasina etenevän kaavoituksen yhteydessä. Asuntomessut sinänsä eivät takaa laadukkaampaa ympäristöä, ellei sitä aseteta hankkeen ensisijaiseksi tavoitteeksi. Messuhankkeen vastustajat pelkäävät alueesta kehkeytyvän "monityylistä sillisalaattia". Luonnehdinta sopii suureen osaan Espoon omakotialueita, vaikkei niitä asuntomessuiksi ole suunniteltukaan. Sen sijaan luovaa kaupunkisuunnittelua ei synny rutiinisuorituksista. Messuhanke käynnistäisi vuosia kaivatun kokonaissuunnitelman laatimisen Kauklahteen. Näyttelyalueen kortteleiden hyvällä suunnittelulla nostettaisiin rimaa myöhemminkin rakentuvien alueiden osalta. Asuntomessuhankkeesta tullaan elokuussa järjestämään keskustelutilaisuus asukkaille. Alueelle vastikään muuttaneet voivat halutessaan ottaa yhteyttä alueen asukasyhdistyksiin ja tutustua vuosien varrella kertyneeseen aineistoon työssämme kauniimman Kauklahden puolesta. NYT OLISI AIKA TEHDÄ KAUKLAHDESTA ASUMISEN MALLIKAUPUNKI, ESPOON VEHREÄ PIENTALOKAUPUNKI!       Sirkka Wegelius kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen (r)   sirkka.wegelius@pp.inet.fi