Katosiko asukaspalaute? Etelä-Espoon yleiskaavan tavoitteiden käsittelyssä saattoi tulla tunne, että asukastyöryhmissä tehty työ olisi jotenkin mennyt hukkaan. Virkamiesten esittämä yhdistelmävaihtoehto, jossa pientaloasumismuoto perustuen malliin (A+C) ja henkilöauto (kaupunkirata) sekä bussivaihtoehto Etelä-Espooseen kohtasi ylivoimaisen vastustuksen jo lautakuntakäsittelyssä. Sama tilanne toistui kaupunginhallituksen käsittelyssä ja lopuksi valtuustossa; kaikissa päättävissä elimissä jouduttiin asiasta tiukasti äänestämään. Virkamiesten esitys pohjautuu omalta osaltaan myös asukaspalautteisiin.  Niistä on laadittu mm. osaraportit 3 ja 4, joista raportissa 4 (Kehityskuvaluonnos 2030) on esitelty eräitä palauteraportteja, jotka sopivat parhaiten strategiaan (A+C).  Esimerkkinä voisi mainita Tapiolan Koko Espoon työryhmän (805) ja Yhdistyneen Suojelu ja Virkistystyöryhmän (810). Luottamusmiesten enemmistö oli kuitenkin eri mieltä tavoitteista kuin virkamiesjohto ja niin on päädytty vallitsevaan lopputulokseen. Valitsemalla virkamiesvalmisteluun hieman toinen strategia olisi kehityskuvaluonnoksessa 2030 käytetty joidenkin muiden työryhmien palauteraportteja, jotka paremmin olisivat vastanneet nyt päätettyjä tavoitteita. Esimerkiksi Espoonlahden Koko Espoon asukastyöryhmän (807) loppuraportin sisältö vastaa mielestäni erittäin hyvin nyt valtuustossa hyväksyttyjä yleiskaavan tavoitteita.  Raportti on luettevissa tälläkin palstalla. Osallistuttuani mainitun asukastyöryhmän kokouksiin ja niiden valmistelevaan keskusteluun on ollut helppo ymmärtää ja hyväksyä, miksi valtuutettujen enemmistö hyväksyi kokouksessa 16.12.2002 yleiskaavan tavoitteet siten kuin hyväksyi. Ei ole tullut sellaista tunnetta, että asukaspalaute olisi jäänyt lukematta ja huomioimatta, kun luottamushenkilöt tekivät päätöksensä. Hyvää Uutta Vuotta! Kari Blomster